Torino olympialaiset järjestettiin 10.–26. helmikuuta 2006. Kisat olivat järjestyksessään 20. talviolympialaiset ja samalla kolmas kerta, kun Italia isännöi olympialaisia. Aikaisemmin kisat olivat pidetty Cortina d’Ampezzossa vuonna 1956 ja Roomassa kesäolympialaisten muodossa vuonna 1960. Torino olympialaiset 2006 tunnettiin erityisesti värikkäistä avajaisistaan, kisamaskoteistaan Neve ja Gliz sekä kilpailupaikkojen laajasta levittäytymisestä eri puolille Piemonten maakuntaa.
Kilpailuihin osallistui 2 508 urheilijaa 80 maasta, ja ohjelmassa oli yhteensä 84 eri kilpailutapahtumaa 15 lajissa. Kisojen virallinen motto oli “Passion Lives Here” – “Intohimo asuu täällä”, mikä kuvasti isäntämaan tunnetta, perinteitä ja panostusta talviurheiluun. Torino olympialaiset saivat kiitosta urheilullisesta tasostaan, mutta järjestelyjen hajanaisuus ja kulkuyhteyksien haasteet herättivät myös keskustelua.
Torinon olympialaisiin 2006 osallistui yhteensä 2 508 urheilijaa 80 eri maasta. Tämä oli pieni kasvu verrattuna edellisiin Salt Lake Cityn talvikisoihin. Mukana oli useita pieniä maita, joilla ei ole perinteitä talviurheilussa, kuten Etiopia, Senegal ja Hongkong – mikä kuvasti hyvin olympialaisten tavoitetta olla maailmanlaajuinen juhla.
Suurimmat joukkueet lähettivät Yhdysvallat, Venäjä, Saksa ja isäntämaa Italia. Myös Suomi oli mukana vahvalla joukkueella, joka kilpaili laajasti erityisesti hiihdon, yhdistetyn, mäkihypyn ja jääkiekon kaltaisissa lajeissa.
Vuoden 2006 talviolympialaisissa kilpailtiin 84 tapahtumassa yhteensä 15 urheilulajissa. Kisat toivat yhteen talviurheilun koko kirjon – perinteisistä hiihdoista vauhdikkaisiin kelkkalajeihin ja näyttävään taitoluisteluun.
Alppihiihto
Ampumahiihto
Curling
Freestylehiihto
Jääkiekko
Kaukalopikaluistelu
Lumilautailu
Ohjaskelkkailu
Pikaluistelu
Maastohiihto
Mäkihyppy
Yhdistetty
Rattikelkkailu
Skeleton
Taitoluistelu
Kisat järjestettiin useilla eri paikkakunnilla Piemonten alueella, mikä aiheutti osittain kritiikkiä pitkinä ja hankalina siirtyminä. Urheilijoiden majoitus jakaantui kolmeen eri kylään, vaikka alkuperäisessä suunnitelmassa oli luvattu yksi yhteinen olympiakylä.
Torino: jääkiekko, taitoluistelu, pikaluistelu, avajaiset ja päättäjäiset
Sestriere ja Sauze d’Oulx: alppilajit ja freestylehiihto
Pragelato: maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty
Cesana Pariol: kelkkailulajit (rattikelkka, skeleton, ohjaskelkkailu)
Pinerolo: curling
Bardonecchia: lumilautailu
Suomi osallistui Torinon talviolympialaisiin vahvalla ja perinteikkäällä talvilajien joukkueella. Kisamatkalle lähti 102 suomalaista urheilijaa, jotka kilpailivat useissa eri lajeissa, kuten maastohiihdossa, yhdistetyssä, mäkihypyssä, jääkiekossa, ampumahiihdossa ja taitoluistelussa.
Kisojen mitalisaldo oli suomalaisittain erinomainen: yhteensä 9 mitalia (6 hopeaa ja 3 pronssia), mikä oikeutti yleismitalitaulukossa sijalle 19.
Matti Hautamäki – Mäkihyppy, normaalimäki. Hautamäki sijoittui kilpailussa toiseksi.
Mikko Ronkainen – Freestylehiihto, kumparelasku.
Mäkihypyn joukkuekilpailu – Suomen joukkue (Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen ja Matti Hautamäki) saavutti hopeaa.
Tanja Poutiainen – Alppihiihto, suurpujottelu.
Miesten curlingjoukkue – Markku Uusipaavalniemen johtama joukkue (Kalle Kiiskinen, Wille Mäkelä, Teemu Salo ja Jani Sullanmaa) sijoittui toiseksi.
Miesten jääkiekkomaajoukkue – Leijonat saavuttivat hopeaa finaalitappion jälkeen.
Virpi Kuitunen – Maastohiihto, naisten 30 km perinteisellä hiihtotavalla.
Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen – Maastohiihto, naisten parisprintti perinteisellä hiihtotavalla.
Hannu Manninen – Yhdistetty, sprinttikilpailu.
Nämä suoritukset nostivat Suomen mitalitaulukossa sijalle 11 ja toivat näkyvästi esiin maan vahvuudet erityisesti hiihtolajeissa ja jääkiekossa.
Suomen joukkue Torinon talviolympialaisissa 2006 oli kokenut ja kansainvälisesti kilpailukykyinen. Mukana oli useita olympiakonkareita, kuten yhdistetyn Samppa Lajunen, joka tavoitteli jatkoa Salt Lake Cityn kolmelle olympiakullalleen. Joukkueessa nähtiin myös uusia nousevia nimiä, kuten Aino-Kaisa Saarinen, jolta odotettiin läpimurtoa.
Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että Suomi lähetti kisoihin yli 100 urheilijan joukkueen, mikä kuvasti laajaa osaamista talvilajeissa. Myös naisten panos oli vahva – useissa maastohiihdon kilpailuissa Suomi oli mitaleilla naisten johdolla.
Tiesitkö?
Torino 2006 oli ensimmäiset talviolympialaiset, jossa Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue ylsi finaaliin. Hopeaottelu Ruotsia vastaan päättyi niukkaan tappioon, mutta ottelu jäi elämään yhtenä suomalaisen jääkiekon legendaarisimmista.
Torinon talviolympialaiset 2006 tarjosivat paljon ikimuistoisia hetkiä ja huippu-urheilun draamaa. Yksi suurimmista tähdistä oli Yevgeny Plushenko, joka voitti miesten taitoluistelun ylivoimaisella esityksellä. Hänen esityksensä oli teknisesti huippuluokkaa ja keräsi yleisöltä raikuvat aplodit.
Janica Kostelić teki historiaa voittamalla kultaa alppihiihdon yhdistetyssä kilpailussa ja hopeaa pujottelussa – jatkaen Kroatian menestystarinaa, jonka hän aloitti jo Salt Lake Cityssä 2002.
Naisten jääkiekkofinaali oli Pohjois-Amerikan välinen taistelu, jossa Kanada voitti USA:n selvin numeroin 4–1 ja vei kultamitalin jo toisen kerran peräkkäin. Miesten turnauksen finaalissa nähtiin taas klassinen taisto, kun Ruotsi kukisti Suomen 3–2 ja juhli olympiakultaa.
Isäntämaa Italia päätti kisansa näyttävästi, kun Enrico Fabris voitti kultaa miesten pikaluistelun 1500 metrillä ja johdatti Italian joukkueen myös joukkuekilpailun voittoon.
Torinon talviolympialaiset 2006 olivat Suomelle erittäin menestyksekkäät. Suomi saavutti kisoista yhteensä yhdeksän mitalia – kuusi hopeaa ja kolme pronssia – mikä oli maan paras mitalisaalis talvikisoista sitten vuoden 1994 Lillehammerin olympialaisten.
Mitalit jakautuivat laajasti eri urheilulajien kesken. Hiihtolajeissa, kuten maastohiihdossa, yhdistetyssä ja mäkihypyssä, suomalaiset nousivat palkintokorokkeelle useaan otteeseen. Myös jääkiekon ja curlingin joukkueet ylsivät upeasti finaaleihin ja saavuttivat hopeaa, mikä toi suurta kansallista huomiota. Jos haluat elää jääkiekon finaalin uudelleen, voit katsoa Ylen elävästä arkistosta tämän uudelleen.
Erityisiä onnistumisia nähtiin myös uusimmissa lajeissa, kuten lumilautailussa, jossa Markku Koski toi Suomelle lajin historian ensimmäisen olympiamitalin. Naisten parisprintissä Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen avasivat suomalaisnaisten mitalitilin maastohiihdossa, ja Tanja Poutiainen jatkoi vahvaa alppihiihtomenestystään ottamalla hopeaa suurpujottelussa.
Torinon kisat osoittivat, että suomalaisurheilijat pystyvät laaja-alaiseen menestykseen myös joukkuelajeissa ja uusissa talviurheilun muodoissa. Vaikka kultamitaleita ei tullut, mitalien määrä ja laaja lajikirjo antoivat vahvan kuvan suomalaisen talviurheilun tilasta ja potentiaalista.
Salt Lake City olympialaiset 2002 – Suomi yhdistetyn kärkimaa
Vancouver olympialaiset 2010 – Petterin, Vallen ja muiden tarinat
Sotšin olympialaiset 2014 – Naisten jääkiekkodraama ja suomalaiset menestykset
Pyeongchang olympialaiset 2018 – Iivo Niskasen kultainen hetki
Pekingin olympialaiset 2022 – Suomen kaikkien aikojen paras talvimenestys
Milano-Cortina 2026 – Seuraavat talviolympialaiset Italiassa