Olympialaiset.info

Suomalaiset olympialaisissa – historia, mitalit ja huippuhetket

Suomalaiset olympialaisissa on tarina menestyksestä, perinteistä ja sinivalkoisesta sisusta. Maa on osallistunut olympialaisiin jo yli vuosisadan ajan – sekä kesä- että talvikisoihin. Tällä sivulla käymme läpi kattavasti suomalaisen olympiahistorian, mitalitilastot, tunnetuimmat urheilijat sekä ikimuistoisimmat hetket kisojen varrelta.

Löydät myös tiedot Suomen olympiamitaleista vuosittain ja lajeittain, sekä katsauksen tuleviin kisoihin ja suomalaisten ennätyksiin. Olitpa urheiluhistorian ystävä tai tilastojen tutkija, tämä sivu tarjoaa sinulle syväsukelluksen siihen, mitä Suomi olympialaisissa on todella merkinnyt.

Suomalaiset olympiamitalit – kokonaismäärät ja jaottelu

Suomi on saavuttanut olympialaisissa yhteensä 480 mitalia (tilanne maaliskuussa 2025), mikä on huomattava saavutus erityisesti väkilukuun suhteutettuna. Mitalit on kerätty sekä kesä- että talviolympialaisista – Suomella on pitkä ja kunniakas historia molemmissa kisoissa.

Mitalien kokonaismäärä ja jaottelu

LajiKultaHopeaPronssiYhteensä
Kesäolympialaiset10185117303
Talviolympialaiset456567177
Yhteensä146150184480

Vahvimmat mitalilajit

Suomi on ollut erityisen menestynyt seuraavissa lajeissa:

  • Yleisurheilu (erityisesti kestävyysjuoksu)

  • Paini

  • Maastohiihto

  • Ampumahiihto

  • Mäkihyppy

  • Yhdistetty

Monet suomalaisten olympiavoittojen hetket ovat jääneet pysyvästi kansan muistiin – kuten Paavo Nurmen dominointi 1920-luvulla tai Iivo Niskasen kultahiihdot 2010-luvulla.

Paavo Nurmi - Menestynein suomalainen olympiaurheilija

Paavo Nurmi (1897–1973) on Suomen kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija ja yksi yleisurheilun suurimmista legendoista. Hän voitti urallaan 9 olympiakultaa ja 3 hopeaa vuosien 1920, 1924 ja 1928 kesäolympialaisissa. Nurmi tunnettiin tarkasta vauhdinjaostaan, kestävyydestään ja siitä, että hän juoksi usein sekuntikello kädessä. Hänen saavutuksensa nostivat Suomen urheilumaailman huipulle ja loivat perustan kansalliselle urheilutarinalle, joka elää yhä tänäkin päivänä.

Paavo Nurmi on kaikkien aikojen menestynein suomalaiset olympialaisissa urheilija
Paavo Nurmi ylittämässä maalilinjaa
Tiesitkö?

Suomi on mitalimäärällä mitattuna yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä maista talviolympialaisissa, ja useina vuosikymmeninä Suomi on ollut myös kesäolympialaisten suurvalta, erityisesti ennen toista maailmansotaa.

Olympiamitalit vuosittain – Suomen mitalisaalis kisakohtaisesti

Suomi on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1908 lähtien, ja mitalisaldo on kasvanut vuosikymmenien aikana tasaiseen tahtiin. Alla olevasta osiosta voit tarkastella, kuinka monta mitalia Suomi on voittanut eri olympialaisissa – sekä kesä- että talvikisoissa.

Lontoo 1908 – Kesäolympialaiset

  • Kultaa: 1

  • Hopeaa: 1

  • Pronssia: 3

  • Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Suomi osallistui ensi kertaa olympialaisiin omana joukkueenaan, vaikka oli tuolloin vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Ensimmäinen kultamitali tuli miekkailussa.

  • Kultaa: 9

  • Hopeaa: 8

  • Pronssia: 9

  • Yhteensä: 26

Huomionarvoista: Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi kilpaili omalla lipullaan. Kisat nostivat Suomen kansainvälisesti urheilukartalle ja vahvistivat maan identiteettiä aikana, jolloin itsenäisyys ei ollut vielä toteutunut.

  • Kultaa: 15

  • Hopeaa: 10

  • Pronssia: 9

  • Yhteensä: 34

Huomionarvoista: Antwerpenissä Suomi saavutti kaikkien aikojen parhaan mitalisaaliinsa kesäkisoissa. Paavo Nurmi nousi maailmanmaineeseen voittamalla kolme kultamitalia, ja Suomi sijoittui koko kisojen mitalitaulukossa toiseksi – heti Yhdysvaltojen jälkeen.

  • Kultaa: 1

  • Hopeaa: 1

  • Pronssia: 3

  • Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Kyseessä olivat historian ensimmäiset viralliset talviolympialaiset. Suomi menestyi erityisesti yhdistetyssä ja pikaluistelussa. Esko Järvinen saavutti pronssia yhdistetyssä.

  • Kultaa: 14

  • Hopeaa: 13

  • Pronssia: 10

  • Yhteensä: 37

Huomionarvoista: Suomi jatkoi menestystään erityisesti yleisurheilussa ja painissa. Paavo Nurmi voitti viisi kultamitalia, mikä teki hänestä yhdet kisojen kirkkaimmista tähdistä. Suomi sijoittui jälleen toiseksi mitalitaulukossa.

• Kultaa: 2
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 4

Huomionarvoista: Suomi sai kisoista mitaleita erityisesti yhdistetyssä ja maastohiihdossa. Talviolympialaiset alkoivat vakiinnuttaa asemaansa kansainvälisenä suurtapahtumana.

• Kultaa: 8
• Hopeaa: 8
• Pronssia: 9
• Yhteensä: 25

Huomionarvoista: Paavo Nurmi ja Ville Ritola jatkoivat menestyksekkäitä suorituksiaan. Kisat olivat myös ensimmäiset, joissa naiset saivat kilpailla yleisurheilussa – tosin Suomi ei vielä osallistunut näihin sarjoihin.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 3

Huomionarvoista: Kisat järjestettiin keskellä lama-aikaa, ja osallistujamäärät jäivät pieniksi. Suomelle mitaleita toi etenkin maastohiihto.

• Kultaa: 5
• Hopeaa: 8
• Pronssia: 12
• Yhteensä: 25

Huomionarvoista: Vaikka kisat järjestettiin kaukana Yhdysvalloissa, Suomi saavutti jälleen vahvan mitalisaldon, erityisesti yleisurheilussa ja painissa.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 3
• Yhteensä: 6

Huomionarvoista: Suomi menestyi jälleen vahvasti maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Kisojen ilmapiiri oli poliittisesti jännittynyt natsi-Saksan isännöidessä tapahtumaa.

• Kultaa: 7
• Hopeaa: 6
• Pronssia: 6
• Yhteensä: 19

Huomionarvoista: Berliinin kisat tunnetaan vahvasti poliittisesta ilmapiiristään ja natsi-Saksan propagandasta. Suomalaisten urheilijoiden menestys, erityisesti kestävyysjuoksussa, sai kuitenkin paljon arvostusta. Volmari Iso-Hollo voitti kultaa 3000 metrin estejuoksussa.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 4
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 9

Huomionarvoista: Toisen maailmansodan jälkeen järjestetyt ensimmäiset olympialaiset. Suomi menestyi vahvasti etenkin maastohiihdossa. Kisat olivat paluu normaaliin kansainväliseen urheiluyhteistyöhön sodan jälkeen.

• Kultaa: 8
• Hopeaa: 7
• Pronssia: 5
• Yhteensä: 20

Huomionarvoista: Sodan jälkeiset kisat järjestettiin vaatimattomissa oloissa, mutta Suomi säilytti vahvan asemansa yleisurheilussa ja painissa. Kisat muistetaan myös siitä, että Paavo Nurmen olympiatuli sytytettiin hänen kunniakseen Helsingissä ja kuljetettiin Lontooseen.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 4
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 9

Huomionarvoista: Norjan kotikisat olivat Suomelle menestyksekkäät etenkin hiihdossa. Suomi sijoittui kolmanneksi mitalitaulukossa, ja kisat vakiinnuttivat maastohiihdon aseman suomalaisena menestyslajina.

• Kultaa: 6
• Hopeaa: 3
• Pronssia: 13
• Yhteensä: 22

Huomionarvoista: Suomi isännöi ensimmäistä (ja toistaiseksi ainoaa) kertaa olympialaisia. Kisat olivat suurmenestys järjestelyiltään, ja suomalaiset urheilijat saivat hurjasti kannustusta kotiyleisöltä. Emil Zátopekin dominointi pitkän matkan juoksuissa jäi historiaan, mutta myös suomalaiset painijat ja yleisurheilijat saavuttivat erinomaisia tuloksia.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 3
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 7

Huomionarvoista: Italia isännöi talvikisat ensimmäistä kertaa. Suomi loisti erityisesti maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Kisat olivat visuaalisesti näyttävät, ja niissä nähtiin ensimmäistä kertaa suoria tv-lähetyksiä useissa Euroopan maissa.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 11
• Yhteensä: 15

Huomionarvoista: Kisat järjestettiin ensimmäistä kertaa eteläisellä pallonpuoliskolla, mikä vaikutti kisojen ajankohtaan. Suomi menestyi erityisesti painissa ja purjehduksessa. Pronssisaaliin määrä oli poikkeuksellisen suuri.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 3
• Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Kisat käytiin Kaliforniassa ja niissä hyödynnettiin uutta teknologiaa, kuten tietokoneita ajanottoon. Suomi sai jälleen mitalinsa tutuista lajeista – maastohiihdosta ja yhdistetystä.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 3
• Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Rooman kisat olivat ensimmäiset televisioidut kesäolympialaiset laajalle kansainväliselle yleisölle. Suomi menestyi tuttuun tapaan erityisesti painissa. Lasse Virénin aika ei ollut vielä koittanut, mutta suomalaiset pysyivät näkyvissä useissa lajeissa.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 4
• Pronssia: 3
• Yhteensä: 10

Huomionarvoista: Itävallassa järjestetyt kisat olivat Suomelle erinomainen menestys, etenkin maastohiihdossa. Eero Mäntyranta nousi kansallissankariksi voittamalla kaksi kultaa ja yhden hopean – kisojen ehdoton tähti suomalaisittain.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 0
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Tokion kisat olivat teknisesti edistykselliset ja historialliset – ensimmäiset Aasiassa järjestetyt kesäolympialaiset. Suomi saavutti kultaa muun muassa painissa, ja kisoissa nähtiin uusi sukupolvi suomalaisia urheilijoita.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 4

Huomionarvoista: Suomi menestyi jälleen tutuissa lajeissa: maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Kisoissa otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa sähköinen ajanotto, mikä toi uutta tarkkuutta tuloksiin.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 4

Huomionarvoista: Korkean ilmanalan kisat toivat haasteita monille urheilijoille. Suomi saavutti mitalinsa pääasiassa painissa ja yleisurheilussa. Meksikon kisat muistetaan myös vahvoista yhteiskunnallisista kannanotoista urheilun keskellä.

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 4
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Ensimmäiset Aasiassa järjestetyt talvikisat sujuivat Suomelta kelvollisesti. Mitalit tulivat tutuista lajeista, ja hiihto säilytti vahvan roolinsa suomalaisessa talviurheilumenestyksessä.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 4
• Yhteensä: 8

Huomionarvoista: Kisat jäävät historiaan traagisesta Münchenin verilöylystä, mutta urheilullisesti Suomi menestyi erityisesti yleisurheilussa ja painissa. Lasse Virén voitti kultaa sekä 5 000 että 10 000 metrin juoksussa – kaatuen, nousten ja voittaen.

• Kultaa: 2
• Hopeaa: 4
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 7

Huomionarvoista: Maastohiihto oli jälleen suomalaisen talviurheilun tukipilari. Harri Kirvesniemi ja Helena Takalo olivat kisojen näkyvimpiä suomalaisnimiä. Innsbruckin kisat olivat myös teknisesti onnistuneet talvikisat Keski-Euroopassa.

• Kultaa: 4
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 0
• Yhteensä: 6

Huomionarvoista: Lasse Virén uusi kultamitalinsa sekä 5 000 että 10 000 metrin juoksuissa, vakiinnuttaen asemansa suomalaisen urheilun legendana. Mitalit tulivat pääosin yleisurheilusta, mutta kisojen ilmapiiriä varjostivat taloudelliset haasteet ja osittainen boikotti.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 5
• Pronssia: 3
• Yhteensä: 9

Huomionarvoista: Suomi saavutti jälleen vahvan mitalisaaliin, erityisesti hiihdossa ja yhdistetyssä. Kisat muistetaan myös legendaarisesta “Miracle on Ice” -jääkiekko-ottelusta, vaikka Suomi ei ollut sen osapuolena.

• Kultaa: 3
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 4
• Yhteensä: 8

Huomionarvoista: Yhdysvaltojen johtama boikotti vähensi monien länsimaiden osallistumista, mutta Suomi oli mukana ja menestyi erityisesti yleisurheilussa ja ammunnassa. Esimerkiksi Pertti Karppinen voitti kultaa soudussa jo toisen kerran.

• Kultaa: 4
• Hopeaa: 3
• Pronssia: 6
• Yhteensä: 13

Huomionarvoista: Marja-Liisa Hämäläinen (myöh. Kirvesniemi) oli kisojen ehdoton suomalainen tähti – hän voitti kolme kultaa naisten maastohiihdossa. Koko Suomen joukkue onnistui laajasti, ja kisat olivat talviolympiahistorian menestyksekkäimpiä Suomelle.

• Kultaa: 4
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 6
• Yhteensä: 12

Huomionarvoista: Neuvostoliiton ja sen liittolaisten boikotti avasi tilaa muiden maiden menestykselle. Suomi käytti tilaisuuden hyväkseen ja saavutti mitalisijoja useissa lajeissa. Arto Bryggare ja Tapio Korjus nousivat kisojen tunnetuiksi suomalaisnimiksi.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 4

Huomionarvoista: Matti Nykänen teki historiaa voittamalla kolme kultamitalia mäkihypyssä – suomalaisen talviurheilun ikimuistoisimpia suorituksia. Myös jääkiekkomaajoukkue sai ensimmäisen olympiamitalinsa, pronssia.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 4

Huomionarvoista: Suomi saavutti mitalinsa tuttuun tapaan yleisurheilusta ja painista. Kisojen merkittävimpiä suomalaisnimiä oli keihäänheittäjä Tapio Korjus, joka nappasi kultamitalin dramaattisella viimeisellä heitollaan.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Mäkihyppääjä Toni Nieminen teki historiaa voittamalla kultaa vain 16-vuotiaana, ja hänestä tuli Suomen talviolympiahistorian nuorin kultamitalisti. Myös hiihto toi tuttuun tapaan mitaleita.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 4

Huomionarvoista: Heli Rantanen toi Suomelle kultaa naisten keihäänheitossa. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun Suomi menestyi niin hyvin olympialaisissa keihäänheitossa naisten sarjassa. Kisat olivat suurin muutos aikaisempiin verrattuna, sillä olympialaisten ohjelmassa oli suuria muutoksia.

• Kultaa: 2
• Hopeaa: 0
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 3

Huomionarvoista: Suomi menestyi talvikisoissa erityisesti yhdistetyssä ja maastohiihdossa. Suomi sijoittui mitalitaulukossa 6. sijalle, ja kisat jäävät historiaan suomalaisten talviurheilun vahvana suorituksena.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 0
• Yhteensä: 3

Huomionarvoista: Atlanta oli suomalaisille jälleen vaikea kisapaikka, mutta Suomi saavutti mitalin nyrkkeilyssä ja painissa. Suomi jäi mitalitilastoissa jälkeen, mutta kisat muistetaan myös siitä, että olympialaiset vietiin uuteen aikakauteen teknologian ja globaalin näkyvyyden kannalta.

• Kultaa: 2
• Hopeaa: 4
• Pronssia: 6
• Yhteensä: 12

Huomionarvoista: Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue saavutti pronssia voittamalla pronssiottelussa Kanadan 3–2. Tämä oli merkittävä saavutus, sillä turnaukseen osallistuivat ensimmäistä kertaa kaikki NHL:n huippupelaajat.

• Kultaa: 2
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 4

Huomionarvoista: Arsi Harju voitti kultaa kuulantyönnössä. Hän kukisti tiukassa kilpailussa yhdysvaltalaiset huippu-urheilijat Adam Nelsonin ja John Godinan.

• Kultaa: 4
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 7

Huomionarvoista: Salt Lake Cityn talvikisat olivat suomalaisille menestyksekkäät, erityisesti maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Samppa Lajunen voitti kultaa yhdistetyssä, ja Suomi sijoittui mitalitaulukossa vahvasti.

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 0
• Yhteensä: 2

Huomionarvoista: Kisat sujuivat alavireisesti suomalaisilta Vain Marko Kemppainen sekä Marko Yli-Hannuksela toivat hopeamitalit. 

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 6
• Pronssia: 3
• Yhteensä: 9

Huomionarvoista: Torinon talviolympialaisissa 2006 Suomi menestyi erityisesti joukkuelajeissa – sekä miesten että naisten jääkiekkomaajoukkue ylsivät finaaliin, ja miesten hopeamitali muistetaan yhä suurena saavutuksena.

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 0
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 2

Huomionarvoista: Pekingin kesäolympialaisissa 2008 Suomen ainoan kultamitalin toi Satu Mäkelä-Nummela trap-ammunnassa. Lisäksi Tero Pitkämäki saavutti pronssia keihäänheitossa, ja häneltä odotettiin jopa kultaa. Suomen suoritukset herättivät paljon keskustelua, sillä maa jäi mitalitilastoissa kauas kärjestä.

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 4
• Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Vancouverin talviolympialaisissa 2010 Suomi menestyi erityisesti jääkiekossa ja ampumahiihdossa. Pronssia toivat muun muassa miesten jääkiekkomaajoukkue ja Kaisa Mäkäräinen ampumahiihdon viestissä.

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 3

Huomionarvoista: Lontoon kesäolympialaisissa 2012 Suomen ainoan hopeamitalin toi Antti Ruuskanen keihäänheitossa. Lisäksi pronssia nappasivat Tuuli Petäjä purjehduksessa ja Mira Potkonen nyrkkeilyssä.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 3
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 5

Huomionarvoista: Sotšin talviolympialaisissa 2014 Suomi loisti erityisesti joukkue- ja jääurheilulajeissa. Suomalaiset hiihtäjät nappasivat mitaleita sekä sprinttiviesteissä että normaalimatkoilla. Kisojen kirkkaimpana hetkenä loisti Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi, jotka toivat Suomelle kultaa parisprintissä. Miesten jääkiekkomaajoukkue nappasi jälleen pronssia, voittaen Ruotsin näyttävästi.

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 0
• Pronssia: 1
• Yhteensä: 1

Huomionarvoista: Rion kesäolympialaisissa 2016 Suomen ainoan mitalin toi Mira Potkonen, joka ylsi upeasti pronssille naisten nyrkkeilyssä kevyessä sarjassa.

• Kultaa: 1
• Hopeaa: 1
• Pronssia: 4
• Yhteensä: 6

Huomionarvoista: Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018 Suomen ainoan hopeamitalin toi Krista Pärmäkoski naisten 30 kilometrin perinteisen tyylin hiihdossa. Hän nappasi lisäksi kaksi pronssia, tehden kisoista henkilökohtaisen menestyksen. Myös Enni Rukajärvi toi pronssia lumilautailussa, ja naisten jääkiekkomaajoukkue ylsi pronssille tiukan turnauksen päätteeksi.

• Kultaa: 0
• Hopeaa: 0
• Pronssia: 2
• Yhteensä: 2

Huomionarvoista: Tokion kesäolympialaisissa 2020 Suomen kirkkaimpana tähtenä loisti Matti Mattsson, joka ui upeasti hopealle 200 metrin rintauinnissa. Myös Mira Potkonen jatkoi vahvaa otettaan nyrkkeilyssä ja nappasi jälleen pronssia, tehden hänestä kaksinkertaisen olympiamitalistin.

• Kultaa: 2
• Hopeaa: 2
• Pronssia: 3
• Yhteensä: 7

Huomionarvoista: Pekingin talviolympialaisissa 2022 Suomi teki historiaa, kun miesten jääkiekkomaajoukkue voitti ensimmäisen olympiakultansa – voitto tuli ilman NHL-pelaajia ja kruunasi upean turnauksen. Toinen kultamitali tuli Iivo Niskaselle, joka voitti miesten 15 km perinteisen hiihtotavan kilpailun vahvalla hiihdolla. Kisat muistetaan myös Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken hienoista hiihdoista sekä useista mitalisijoista.

  • Kultaa: 0

  • Hopeaa: 0​

  • Pronssia: 0​

  • Yhteensä: 0​

Huomionarvoista: Pariisin kesäolympialaisissa 2024 Suomi jäi ensimmäistä kertaa kesäolympialaisten historiassa ilman mitalia.

Miten Suomen olympiamenestys on muuttunut vuosien varrella?

Suomen olympiahistoria on pitkä ja monivivahteinen – täynnä loistokkaita voittoja, pieniä ihmeitä ja vaikeampia kausia. 1920-luvulla suomalaiset nousivat koko maailman tietoisuuteen, kun Paavo Nurmi dominoi yleisurheilua ja toi kotiin peräti yhdeksän olympiakultaa. Noina vuosina Suomi oli urheilun suurvalta.

Ajan myötä kansainvälinen taso koveni, eikä mitaleita enää tullut entiseen tahtiin. Silti olympialaiset ovat pysyneet vahvana osana suomalaista urheilukulttuuria. Suomi on ollut mukana jokaisissa talviolympialaisissa, ja myös kesäkisat ovat tuoneet hienoja hetkiä – vaikkei mitalitilasto aina loistaisikaan.

Viime vuosina esiin on noussut uusia nimiä, jotka jatkavat suomalaisen olympiaurheilun perinnettä. Seiväshyppääjä Wilma Murto on noussut maailman huipulle, ja hänen esityksensä olympialaisissa ovat herättäneet suurta huomiota. Myös skeittaaja Heili Sirviö ja soutaja Joel Naukkarinen ovat osoittaneet, että suomalaiset urheilijat yltävät yhä maailman kärkeen.

Suomen olympiajoukkueessa on nähty myös uutta lajikirjoa. Esimerkiksi skeittaus teki debyyttinsä kesäolympialaisissa, ja suomalaiset rullalautailijat toivat lajiin tuoretta asennetta. Myös judo ja jalkapallo ovat kasvattaneet rooliaan – ja monelle nuoremmalle katsojalle nämä lajit ovatkin nykyään läheisempiä kuin perinteinen hiihto.

Mitalit eivät kerro kaikkea. Olympialaisissa suomalaiset urheilijat ovat kautta aikojen tunnettuja sisukkuudestaan ja siitä, että he antavat aina kaikkensa. Tänäänkin, kun suomalaiset kilpailevat olympialaisissa, taustalla on intohimo, vuosien työ ja koko maan tuki.

Tiesitkö?

Vanhin suomalainen olympiaurheilija on purjehtija Hans Dürich, joka kilpaili Tokion 1964 olympialaisissa 58 vuoden ikäisenä.

Suomen menestyneimmät olympialajit

Suomen olympiahistoria rakentuu pitkälti vahvojen lajien varaan – sellaisiin, joissa suomalainen sisukkuus ja kestävyys ovat päässeet oikeuksiinsa. Yksi tällainen laji on maastohiihto, jossa Suomi on voittanut yhteensä 84 olympiamitalia, joista 20 kultaa. Tämä tekee siitä kaikkien aikojen menestyksekkäimmän suomalaisen talviolympialajin.

Toinen merkittävä kivijalka on yleisurheilu, erityisesti juoksulajit. Suomi on saavuttanut yleisurheilussa yhteensä 114 olympiamitalia, joista 48 kultaa. Näistä suuri osa on 1900-luvun alkupuolelta, jolloin Suomi hallitsi kestävyysmatkoja. Suurin yksittäinen nimi on tietenkin Paavo Nurmi, joka voitti urallaan huimat 9 olympiakultaa ja 3 hopeaa. Hänen saavutuksensa ovat edelleen vertaansa vailla suomalaisessa urheilussa.

Paini kuuluu niin ikään suomalaisiin erikoisaloihin. Laji toi Suomelle erityisesti 1900-luvun alkupuolella runsaasti mitaleita, ja kaikkiaan Suomella on painista 83 olympiamitalia, mukaan lukien 28 kultaa.

Mäkihyppy oli vuosikymmenten ajan suomalaisen talviurheilun ylpeydenaihe. Matti Nykänen nosti lajin huippuunsa voittamalla 4 olympiakultaa ja 1 hopean, tehden hänestä kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaisen talviolympiaurheilijan.

Viime vuosina Suomi on saanut jalansijaa myös uusissa lajeissa. Skeittaus teki olympiadebyyttinsä Tokiossa 2020, ja nuori Heili Sirviö nousi lajin kotimaiseksi keulakuvaksi. Hän teki historiaa Pariisin 2024 olympialaisissa, sijoittumalla viidenneksi park-tapahtumassa vain 13-vuotiaana.

Uusia avauksia on nähty myös judossa, jossa suomalaiset ovat nousseet kansainväliselle tasolle. Vaikka suomi judo olympialaiset ei ole vielä tuonut mitalia, lajin asema suomalaisessa huippu-urheilussa on kasvussa. Sama koskee suomi jalkapallo olympialaiset -haavetta: vaikka olympiamenestystä ei ole vielä tullut, maajoukkueen viimeaikaiset onnistumiset osoittavat, että tie voi olla auki.

Kaikkiaan suomalaiset olympialaiset eivät ole vain historiaa – ne elävät ja muuttuvat jatkuvasti. Uudet lajit, uudet kasvot ja monipuolistuva lajikirjo pitävät olympialaiset suomalaiset tänään -ajatuksen vahvasti elossa.

Tiesitkö?

Paavo Nurmi ei pelkästään voittanut 9 olympiakultaa – hän ei hävinnyt yhtäkään henkilökohtaista juoksumatkaa olympialaisissa. Ainoa kerta, kun hän jäi hopealle, oli joukkuekisassa. Nurmen legendaarinen juoksutyyli ja tarkka kellon käyttö tekivät hänestä aikansa ylivoimaisimman urheilijan.

Unohtumattomia hetkiä Suomen olympiahistoriasta

Suomalaiset olympialaisissa ovat tarjonneet hetkiä jotka ovat täynnä ikimuistoisia suorituksia, nämä ovat jääneet pysyvästi suomalaisten mieliin – sellaisia, joita muistelemme vuosikymmenienkin päästä. Ne voivat olla suuria yllätyksiä, historiallisia voittoja tai hetkiä, joissa urheilija nousee odotusten yläpuolelle.

Vuonna 1988 Matti Nykänen teki historiaa voittamalla kolme kultamitalia yhdissä talviolympialaisissa – se on temppu, johon yksikään toinen mäkihyppääjä ei ole pystynyt. Vielä tänäkin päivänä hänen suorituksensa Calgaryssa on osa suomalaista urheilumytologiaa.

Toisenlaista sankaruutta nähtiin Sami Jauhojärven ja Iivo Niskasen parisprinttivoitossa Sotšissa 2014. Loppukirin taisteluhenki, käsittämätön itsensä likoon laittaminen ja ilonpuuska maalissa – se oli suomalaisuutta parhaimmillaan.

Myös kesäolympialaisissa on koettu suuria hetkiä. Mira Potkonen taisteli pronssille nyrkkeilyssä Riossa 2016, ollen samalla ainoa suomalainen mitalisti koko kisoissa. Hänen voittonsa toi iloa aikaan, jolloin monet olivat jo ehtineet pettyä Suomen mitalisaaliiseen.

Uudemmasta sukupolvesta Wilma Murto kirjoitti nimensä historiaan hyppäämällä itsensä Euroopan mestariksi Münchenissä 2022 ja sen jälkeen edustamalla Suomea olympialaisissa korkealla tasolla. Hänen nousunsa maailman huipulle on tarina rohkeudesta, kehityksestä ja pitkäjänteisestä työstä.

Unohtaa ei sovi myöskään Leijonien historiallista kultamitalia Pekingin 2022 talviolympialaisissa – ensimmäinen olympiakulta Suomen miesten jääkiekkohistoriassa. Se hetki, kun kapteeni Valtteri Filppula nosti pokaalin ilmaan, sai koko kansan haukkomaan henkeään.

Katsaus kohti vuoden 2026 olympialaisia

Seuraavat talviolympialaiset järjestetään Milano–Cortinassa, Italiassa helmikuussa 2026. Kisat palaavat pitkän tauon jälkeen Euroopan sydämeen, ja italialaiset isännät lupaavat yhdistää klassisen talviurheiluperinteen moderniin urheilujuhlaan.

Suomalaisittain odotukset ovat jälleen korkealla. Perinteiset lajit, kuten maastohiihto, yhdistetty ja mäkihyppy, ovat edelleen vahvoilla, mutta myös uudemmat lajit, kuten freestyle, lumilautailu ja pikaluistelu, tarjoavat mahdollisuuksia yllätyksiin.

Yksi seuratuimmista nimistä on varmasti Iivo Niskanen, mikäli hän päättää jatkaa uraansa Milano–Cortinaan saakka. Nuoremmista nimistä Niilo Moilanen, Alexander Ståhlberg ja Jasper Pääkkönen (luistelija, ei näyttelijä!) ovat saaneet mainetta maailmancupissa ja voivat hyvinkin yltää olympiafinaaleihin.

Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue on vakiinnuttanut paikkansa maailman kolmen parhaan joukossa, ja Naisleijonilta odotetaan jälleen mitalia. Mielenkiintoa herättää myös, keitä uusia nimiä nousee esiin – olympialaiset ovat tunnetusti näyttämö, jossa tähdet syntyvät.

Lisäksi lajikirjo laajenee: freestyle-hiihto, big air, slopestyle ja muut näyttävät lajit houkuttelevat nuoria katsojia ja kilpailijoita. Suomi on panostanut viime vuosina myös näihin lajeihin, joten Milano–Cortina 2026 voi hyvinkin tuoda yllätysmitalin aivan uudelta suunnalta.

Vaikka tarkka joukkuevalinta tehdään vasta lähempänä kisoja, suomalaisilta voidaan jälleen odottaa vahvaa läsnäoloa olympialaisissa – ja kenties muutamaa ikimuistoista hetkeä, jotka jäävät osaksi suomalaisen olympiahistorian jatkumoa.

Tiesitkö?
Suomi on osallistunut olympialaisissa yhteensä 37 eri urheilulajiin, aina perinteisestä hiihdosta moderniin skeittaukseen ja trampoliinivoimisteluun.

Yhteenveto – Suomalaiset olympialaisissa

Suomi on ollut osa olympialaisten historiaa yli sadan vuoden ajan. Ensimmäiset mitalit, Paavo Nurmen legendaariset juoksut, Matti Nykäsen hypyt ja Iivo Niskasen voitot ovat muodostaneet kansallista identiteettiä tavalla, johon harva muu asia pystyy. Suomalaiset olympialaiset eivät ole pelkästään kilpailuja – ne ovat kertomuksia periksiantamattomuudesta, yllätyksistä ja hetkistä, jotka yhdistävät koko kansan.

Vaikka mitalimäärät eivät enää yllä kulta-aikojen tasolle, suomalaiset urheilijat taistelevat edelleen maailman huipulla. Uudet lajit, kuten skeittaus ja freestyle, tuovat mukanaan raikasta energiaa ja uusia sankareita, kuten Heili Sirviö, Wilma Murto ja monet muut. Samaan aikaan klassiset lajit, kuten hiihto, yleisurheilu ja paini, kantavat ylpeästi perintöä eteenpäin.

Tulevat kisat tarjoavat jälleen mahdollisuuden kirjoittaa uusia sivuja tähän tarinaan. Olympialaiset suomalaiset tänään ei tarkoita vain menneisyyden muistelua – se tarkoittaa myös katsetta eteenpäin. Milano–Cortina 2026 ja Los Angeles 2028 voivat hyvin olla näyttämöjä uusille historiallisille hetkille.

Yksi asia on varma: kun olympialaiset ja Suomi kohtaavat, mukana on aina jotain erityistä.

Usein kysytyt kysymykset – Suomalaiset olympialaisissa

Kuinka monta olympiamitalia Suomi on voittanut?
Suomi on saavuttanut yhteensä 480 olympiamitalia. Näistä 302 on tullut kesäolympialaisista ja 178 talviolympialaisista. Mitalit jakautuvat seuraavasti: 146 kultaa, 150 hopeaa ja 184 pronssia.

Mikä on Suomen menestynein olympialaji?
Yleisurheilu on Suomen menestyksekkäin laji. Suomi on saavuttanut yleisurheilussa yli 100 olympiamitalia, joista suuri osa tuli 1900-luvun alkupuolella. Myös maastohiihto ja paini ovat tuoneet paljon mitaleita, erityisesti talvikisojen puolella.

Kuka on Suomen menestynein olympiaurheilija?
Paavo Nurmi on Suomen kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija. Hän voitti urallaan yhdeksän kultamitalia ja kolme hopeaa vuosien 1920, 1924 ja 1928 olympialaisissa.

Milloin Suomi on ollut parhaimmillaan olympialaisissa?
Suomen paras olympiavuosi oli 1924, jolloin Pariisin kesäkisoissa saatiin yhteensä 37 mitalia. Tuolloin Suomi sijoittui mitalitilastossa toiseksi. Talvikisojen puolella paras vuosi oli 1952, kun kotikisoissa Helsingissä kesällä ja Oslossa talvella tuli yhteensä 22 mitalia.

Onko Suomi osallistunut kaikkiin olympialaisiin?
Suomi on osallistunut kaikkiin olympialaisiin vuodesta 1908 lähtien, lukuun ottamatta aivan ensimmäisiä vuosia ennen itsenäistymistä. Talviolympialaisissa Suomi on ollut mukana alusta alkaen eli vuodesta 1924 lähtien.

Onko suomalaisia koskaan kilpaillut jalkapallossa tai skeittauksessa olympialaisissa?
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue osallistui olympialaisiin vuonna 1980. Skeittaus tuli olympialajiksi vuonna 2020, ja Heili Sirviö edusti Suomea Pariisin 2024 olympialaisissa sijoittuen viidenneksi park-tapahtumassa.

Onko Suomi voittanut mitaleita judossa?
Suomi on saavuttanut yhden olympiamitalin judossa. Se tuli vuonna 1972, kun Jorma Korhonen voitti pronssia. Judossa ei ole ollut mitaleita sen jälkeen, mutta suomalaisia on edustanut olympialaisissa tasaisesti.

Ketkä ovat Suomen nykypäivän toivoja olympialaisissa?
Useita urheilijoita seurataan tarkasti tulevia kisoja silmällä pitäen. Wilma Murto, Krista Pärmäkoski, Iivo Niskanen, Heili Sirviö ja Ida Hulkko kuuluvat niihin suomalaisiin, joilta odotetaan tulevaisuudessa kovia suorituksia olympialaisissa.