Pariisi olympialaiset 2024
Pariisi olympialaiset 2024 järjestettiin 26. heinäkuuta – 11. elokuuta Ranskan pääkaupungissa. Olympialaiset 2024 olivat järjestyksessään 33. nykyaikaiset kesäolympialaiset ja samalla kolmas kerta, kun olympialaiset pidettiin Pariisissa – edelliset kisat kaupungissa järjestettiin vuosina 1900 ja 1924. Tällä kertaa kisat tarjosivat yhdistelmän historiallista perinnettä, urbaania estetiikkaa ja modernia urheilua aivan kaupungin sydämessä.
Poikkeuksellisesti avajaisseremoniaa ei järjestetty stadionilla, vaan Seine-joen varrella, missä urheilijat saapuivat paikalle veneillä kymmentuhatpäisen yleisön edessä. Tämä teki kisojen avauksesta yhden olympiahistorian näyttävimmistä ja symbolisesti vahvimmista.
Pariisi olympialaiset 2024 olivat ensimmäiset kesäkisat, joissa urheilijoiden sukupuolijakauma oli täysin tasapainossa. Mukana oli yhteensä 329 kilpailutapahtumaa 47 eri urheilulajissa. Uusina tai palanneina lajeina nähtiin muun muassa rullalautailu, kiipeily ja breakdance.
Suomelle kisat olivat historialliset, mutta valitettavasti myös karvaat: ensimmäistä kertaa koko olympiahistorian aikana Suomi ei saavuttanut yhtään mitalia. Pistesijoille ylsi kuitenkin 12 urheilijaa yhdeksässä eri lajissa.
Osallistujamaat ja -urheilijat
Pariisin olympialaiset 2024 kokosivat yhteen noin 10 500 urheilijaa yli 200 maasta. Kisat olivat maailmanlaajuinen spektaakkeli, jossa jokainen maanosa oli edustettuna. Mukana olivat niin vakiintuneet huippu-urheilun suurvallat kuten Yhdysvallat, Kiina ja Iso-Britannia, kuin pienemmätkin valtiot, joille olympialaiset tarjosivat mahdollisuuden esiintyä maailman näyttämöllä.
Suomi osallistui kisoihin 57 urheilijan joukkueella, joka koostui sekä kokeneista olympiakävijöistä että uusista nousevista nimistä. Joukkueen kokoonpano oli monipuolinen: urheilijoita oli mukana 17 eri lajissa, aina yleisurheilusta purjehdukseen, rullalautailuun ja kouluratsastukseen.
Joukkueen nuorin edustaja oli vasta 13-vuotias Heili Sirviö, joka osallistui rullalautailun park-kilpailuun. Vanhin kilpailija puolestaan oli 44-vuotias golffari Ursula Wikström. Lisäksi kouluratsastuksen varaedustajana mukana ollut Elisabet Ehrnrooth, 57-vuotiaana, oli koko joukkueen vanhin jäsen. Suomen lippua kisojen avajaisissa kantoivat Sinem Kurtbay ja Eetu Kallioinen, ja päättäjäisissä kunnian sai Saga Vanninen.
Kisojen erityispiirteenä korostui sukupuolten tasapaino sekä pyrkimys ilmastovastuullisuuteen ja kaupunkitilojen hyödyntämiseen. Monet lajit käytiin historiallisissa tai urbaanissa ympäristöissä, kuten Eiffel-tornin juurella, Grand Palaisin katveessa tai Concorde-aukiolla.
Suomi Pariisin olympialaisissa 2024
Suomen olympiajoukkue Pariisissa 2024 koostui 57 urheilijasta, ja se oli pieni mutta monipuolinen ryhmä. Mukana oli kokeneita arvokisakävijöitä sekä nuoria ensikertalaisia, kuten vasta 13-vuotias Heili Sirviö, josta tuli samalla kaikkien aikojen nuorin suomalainen olympiaurheilija.
Suomen mitaliodotukset kohdistuivat muun muassa seiväshyppääjä Wilma Murtoon, haulikkoampuja Eetu Kallioiseen, judoka Martti Puumalaiseen sekä purjehduksen Nacra 17 -pariin Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen. Ennusteiden mukaan Suomella oli realistiset mahdollisuudet 1–2 mitaliin. Lopputulos oli kuitenkin karu: Suomi ei saavuttanut kisoissa yhtään mitalia, ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa.
Pistesijoille eli kahdeksan parhaan joukkoon ylsi silti useita suomalaisia:
Pihla Kaivo-oja oli viides nyrkkeilyssä
Silja Kosonen viides moukarinheitossa
Heili Sirviö viides rullalautailun park-kilpailussa
Wilma Murto kuudes seiväshypyssä
Krista Tervo kuudes moukarinheitossa
Sinem Kurtbay & Akseli Keskinen seitsemänsiä purjehduksen Nacra 17 -luokassa
Lassi Etelätalo kahdeksas keihäänheitossa
Arvi Savolainen kahdeksas kreikkalais-roomalaisessa painissa
Emma Kanerva, Henri Ruoste & Joanna Robinson kahdeksas kouluratsastuksen joukkuekilpailussa
Paikan päällä kisoja seurasi myös valtionjohdon edustajia, kuten tasavallan presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo ja liikunta- ja urheiluministeri Sandra Bergqvist.
Vaikka mitalit jäivät haaveeksi, suomalaisten esityksissä nähtiin lupauksia tulevaisuudesta ja arvokasta kokemusta seuraavia olympiadikausia varten.
Kisojen kohokohtia – Pariisi olympialaiset 2024
Pariisin olympialaiset 2024 jäivät mieleen monista poikkeuksellisista ja historiallisista hetkistä. Jo avajaisseremonia Seine-joen varrella oli ainutlaatuinen – urheilijat lipuivat pitkin jokea yleisön ja historiallisten rakennusten ympäröimänä, luoden visuaalisesti näyttävän ja tunteikkaan avauksen kisoille.
Kisojen kenties suurin yksittäinen tarina syntyi yleisurheilussa, kun amerikkalainen sprinteri Noah Lyles voitti sekä 100 että 200 metrin juoksun – ensimmäinen kaksinkertainen sprinttikuningas sitten Usain Boltin. Hänen dominointinsa oli yksi kisojen puhutuimmista aiheista.
Breakdance teki olympiadebyyttinsä, ja nuoret tanssijat hurmasivat niin tuomariston kuin katsojat. Laji toi mukanaan raikkaan tuulahduksen nuorisokulttuuria ja osoitti, kuinka olympialaiset voivat kehittyä ajan mukana.
Ranskan oma sankari, judoka Clarisse Agbegnenou, voitti jälleen kultaa, ja kisaisäntien juhlat huipentuivat, kun Ranska nousi mitalitaulukossa aivan kärkimaiden joukkoon. Isäntämaan menestys ja into kisatunnelmassa näkyivät kaikkialla.
Myös ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys olivat esillä – monet kisapaikoista rakennettiin tilapäisesti tai vanhoja rakenteita hyödyntäen. Esimerkiksi pyöräily- ja skeittilajit kilpailtiin keskellä urbaania katumaisemaa Concorde-aukiolla.
Kaiken kaikkiaan 2024 olympialaiset Pariisissa yhdistivät näyttävyyden, historian ja modernin urheilun onnistuneesti – kisat saivat kiitosta niin urheilijoilta kuin kansainväliseltä medialta.
Tiesitkö?
Itävaltalainen esteratsastaja Max Kühner joutui oikeuden eteen syytettynä Saksan eläinsuojelulain rikkomisesta. Syytteet liittyivät hänen osallistumiseensa Pariisin olympialaisiin ja hevosten kohteluun kilpailujen aikana.
Yhteenveto – Pariisi olympialaiset ja Suomen panos
Pariisin olympialaiset 2024 jäävät historiaan monella tapaa – sekä urheilullisina juhlina että suomalaisittain käännekohtana. Kisat toivat olympiatulen takaisin yhteen maailman ikonisimmista kaupungeista, ja samalla ne osoittivat, että perinteet ja moderni urheilu voivat kulkea rinnakkain. Avajaiset Seine-joen varrella, urbaanit kilpailupaikat ja sukupuolten välinen tasa-arvo olivat osa uudenlaista olympiahistoriaa.
Suomen osalta kisat olivat historiallisen vaikeat. Ensimmäistä kertaa olympialaisten aikana Suomi jäi ilman mitaleita. Tämä oli karu muistutus siitä, kuinka vaikeaa huipulle pääseminen nykymaailmassa on – ja kuinka pienet marginaalit voivat ratkaista. Samalla kisat osoittivat, että suomalaisella urheilulla on edelleen vahva perusta: 12 urheilijaa ylsi pistesijoille, ja moni jäi niukasti finaalien ulkopuolelle.
Nuoret kuten Heili Sirviö, Wilma Murto ja Pihla Kaivo-oja osoittivat potentiaalia tulevaisuutta varten, ja kokeneet edustajat kuten Eetu Kallioinen ja Sinem Kurtbay toivat arvokasta kokemusta joukkueeseen.
Vaikka olympialaiset Pariisissa eivät tarjonneet juhlan aihetta mitalien muodossa, ne jättivät taakseen arvokasta oppia, uusia tarinoita ja motivaatiota kohti Los Angelesin olympialaisia 2028. Suomen urheilulle on nyt edessä uuden vaiheen rakentaminen – ja siihen nämä kisat saattoivat olla tärkeä sysäys.
Katso myös
Tutustu myös muihin 2000-luvun kesäolympialaisiin ja Suomen suorituksiin:
