Kesäolympialaiset 1896 - 2032
Kesäisin järjestettävät olympiakisat uudistuvat jatkuvasti ja heijastavat myös nuorten sukupolvien kiinnostuksen kohteita. Viime vuosina mukaan on otettu uusia lajeja, jotka tuovat tapahtumaan lisää vauhtia, näyttävyyttä ja urbaania kulttuuria.
Pariisin kesäolympialaiset 2024 toivat ohjelmaan mukaan esimerkiksi:
- Breakingin (tunnetaan myös nimellä breakdance), joka oli mukana olympialajina ensimmäistä kertaa.
- Lisäksi ohjelmassa jatkoivat kiipeily, rullalautailu ja surffaus, jotka saivat positiivisen vastaanoton Tokiossa 2021.
Los Angeles 2028 -olympialaisissa on luvassa entistä monipuolisempi ja urbaanimpi lajivalikoima. Mukana ovat:
- Baseball/softball (paluu olympiaohjelmaan)
- Kricket (debytoi modernissa olympiahistoriassa)
- Lippupallo (flag football), amerikkalaisen jalkapallon kevyempi ja nopeampi versio
- Lacrosse (modernisoitu versio historiallisesta lajista)
Kaikki kesäolympialaiset listattuna
Kesäolympiakisat yhteensä: 30 kertaa
– Ensimmäiset: Ateena 1896
– Viimeisimmät: Pariisi 2024
Isäntämaita yhteensä: 19 eri maata
Jotkut maat ovat isännöineet useammin kuin kerran. Alla olevasta taulukosta löydät Maa, Kertaa ja Isäntäkaupunki sarakkeet:
| Maa | ||
|---|---|---|
| Yhdysvallat | 4 | St. Louis 1904, Los Angeles 1932 & 1984, tuleva 2028 |
| Iso-Britannia | 3 | Lontoo 1908, 1948, 2012 |
| Ranska | 3 | Pariisi 1900, 1924, 2024 |
| Australia | 2 | Melbourne 1956, Sydney 2000 |
| Saksa | 2 | Berliini 1936, München 1972 |
| Ruotsi | 1 | Tukholma 1912 |
| Belgia | 1 | Antwerpen 1920 |
| Suomi | 1 | Helsinki 1952 |
| Italia | 1 | Rooma 1960 |
| Meksiko | 1 | Mexico City 1968 |
| Kanada | 1 | Montreal 1976 |
| Neuvostoliitto | 1 | Moskova 1980 |
| Etelä-Korea | 1 | Soul 1988 |
| Espanja | 1 | Barcelona 1992 |
| Kiina | 1 | Peking 2008 |
| Brasilia | 1 | Rio de Janeiro 2016 |
| Japani | 1 | Tokio 1964, 2021 (2 kertaa) |
| Kreikka | 1 | Ateena 1896, 2004 (2 kertaa) |
Huom: Vuoden 1940 ja 1944 kisat peruttiin toisen maailmansodan vuoksi.
Vuoden 2020 kisat siirrettiin vuodelle 2021, mutta ne säilyttivät nimen Tokio 2020.
Pikalinkit kesäolympialaisiin
Olympialaiset 1896 – Ateenan olympialaiset – Ensimmäiset kesäolympialaiset
Ateenassa 6.–15. huhtikuuta 1896 järjestetyt kesäolympialaiset olivat ensimmäiset olympialaiset modernina aikana. Kisat pohjautuivat antiikin Kreikassa järjestettyihin olympiakisoihin, ja niiden tavoitteena oli herättää henkiin antiikin urheilun ja kulttuurin kunniakas perintö. Tapahtuman keskeinen vaikuttaja oli ranskalainen paroni Pierre de Coubertin, joka ajoi voimakkaasti olympialiikkeen uudelleenperustamista.
Kilpailuihin osallistui 241 urheilijaa 14 eri maasta. Naisia ei vielä otettu mukaan kisoihin, sillä naisten osallistumista ei tuohon aikaan pidetty sopivana. Ohjelmassa oli 9 urheilulajia, joihin kuului muun muassa yleisurheilu, uinti, paini, voimistelu, miekkailu ja pyöräily.
Olympialaisten avajaiset pidettiin vaikuttavassa Panathinaikó-stadionissa, joka oli rakennettu valkoisesta marmorista. Avajaiset keräsivät noin 60 000 katsojaa, ja kisat herättivät suurta kansainvälistä huomiota – erityisesti isäntämaassa Kreikassa, jossa tapahtumaa pidettiin kansallisena ylpeydenaiheena.
Yhdysvallat hallitsi mitalitaulukkoa voittamalla yhteensä 11 kultamitalia. Myös Kreikan isäntäjoukkue menestyi kotikentällään erityisesti kestävyyslajeissa, kuten maratonilla, joka oli ensimmäistä kertaa mukana olympiaohjelmassa.
Vaikka kisat olivat varsin vaatimattomat verrattuna nykyisiin mittasuhteisiin, niiden merkitys on historiallisesti valtava. Ne loivat perustan nykyaikaisille olympiakisoille ja aloittivat neljän vuoden välein järjestettävän perinteen, joka jatkuu yhä tänä päivänä.
Suomalaiset Ateenan olympialaisissa:
Suomi oli vuonna 1896 osa Venäjän keisarikuntaa eikä lähettänyt itsenäistä joukkuetta kisoihin. Myöskään yksittäisiä suomalaisia urheilijoita ei osallistunut Ateenan olympialaisiin. Ensimmäisen kerran Suomi oli mukana olympialaisissa Tukholmassa 1912 omalla joukkueellaan.
Olympialaiset 1900 – Pariisin olympialaiset – Naiset saivat osallistua
Pariisin kesäolympialaiset 1900 järjestettiin 14. toukokuuta – 28. lokakuuta osana Pariisin maailmannäyttelyä. Nämä olympialaiset olivat toiset modernin ajan kisat ja poikkesivat monin tavoin nykyaikaisista olympialaisista – esimerkiksi kisojen aikataulu oli hajautettu useille kuukausille eikä selkeää avajais- tai päättäjäisseremoniaa ollut. Olympialaisten identiteetti jäi epäselväksi, sillä niitä ei monissa lajeissa edes mainostettu olympiakisoina, vaan pelkkinä kansainvälisinä kilpailuina.
Kilpailijoita oli yhteensä 997, joista 975 oli miehiä ja 22 naisia. Mukana oli urheilijoita 24 eri maasta. Suurena uutuutena naisurheilijat osallistuivat olympialaisiin ensimmäistä kertaa historiassa: golfissa ja tenniksessä nähtiin naisurheilijoita, mikä merkitsi tärkeää käännekohtaa sukupuolten tasa-arvon kehityksessä urheilun saralla.
Ohjelmassa oli yhteensä 19 lajia, mukaan lukien muun muassa yleisurheilu, miekkailu, soutu, paini, pyöräily, ammunta ja purjehdus. Monet lajit ja kilpailumuodot olivat kuitenkin epäselviä tai vaihtelivat merkittävästi siitä, mitä nykyään pidetään virallisina olympialajeina. Esimerkiksi joissain lajeissa kilpailtiin eläinten kanssa, kuten kalastuksessa tai kyyhkysten ampumisessa.
Isäntämaa Ranska hallitsi mitalitaulukkoa voittamalla yhteensä 101 mitalia, mikä ei ole yllättävää, sillä kisat käytiin sen kotikentällä ja ranskalaisilla oli suuri osallistujamäärä. Useissa kilpailuissa ranskalaiset urheilijat olivat ainoita osallistujia, mikä vaikutti vahvasti mitalimäärään.
Suomalaiset Pariisin olympialaisissa:
Vuonna 1900 Suomi oli yhä osa Venäjän keisarikuntaa ja ei osallistunut vielä olympialaisiin itsenäisenä joukkueena. Autonomisessa asemassa olleet suomalaiset eivät myöskään olleet mukana yksittäisinä kilpailijoina. Suomi teki varsinaisen olympiadebyyttinsä vasta myöhemmin, Tukholman vuoden 1912 kisoissa.
Yhteenveto:
Pariisin olympialaiset 1900 muistetaan hajanaisesta rakenteestaan, pitkästä kestostaan ja historian ensimmäisestä naisurheilijoiden osallistumisesta. Vaikka kisat kärsivät järjestelyongelmista ja niiden olympiastatus jäi epäselväksi monille osallistujille, ne olivat tärkeä askel kohti nykyistä, tunnistettavaa olympiakisojen muotoa.
Olympialaiset 1904 – St. Louis’n olympialaiset
St. Louisin kesäolympialaiset 1904 järjestettiin 1. heinäkuuta – 23. marraskuuta Missourin osavaltiossa osana Louisianan oston 100-vuotisjuhlan kunniaksi pidettyä maailmannäyttelyä. Kyseessä olivat kolmannet modernit olympialaiset, mutta kuten edeltäjänsä Pariisissa 1900, myös nämä kisat jäivät maailmannäyttelyn varjoon. Olympialaisten näkyvyys, arvostus ja rakenne eivät vielä olleet vakiintuneet, ja monissa tapauksissa urheilijat eivät edes tienneet kilpailevansa olympiakisojen yhteydessä.
Kilpailijoita oli yhteensä 651, joista lähes kaikki – yli 500 – olivat yhdysvaltalaisia. Kansainvälinen osallistuminen jäi erittäin vähäiseksi, mikä johtui ennen kaikkea kisojen maantieteellisestä sijainnista. Pitkä ja kallis matka Pohjois-Amerikkaan sulki monet eurooppalaiset joukkueet ulkopuolelle. Tämä näkyi myös mitalitaulukossa, jossa Yhdysvallat dominoi täysin: se voitti huimat 78 kultamitalia ja yhteensä 239 mitalia.
Olympialajit olivat hyvin miesvaltaisia – vain kuusi naista osallistui kisoihin, eikä naisille järjestetty erillisiä kilpailusarjoja yhtä laajasti kuin miehille. Yhteensä kisojen ohjelmassa oli 17 urheilulajia, joihin kuului muun muassa yleisurheilu, nyrkkeily (ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa), paini, uinti ja miekkailu.
Yksi kisojen tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista tapahtumista oli maratonkilpailu. Juoksu käytiin rankoissa oloissa: kuumassa säässä, pölyisillä teillä ja jopa ilman kunnollista juomavettä. Useat osallistujat joutuivat keskeyttämään, ja voittajaksi julistettiin yhdysvaltalainen Thomas Hicks, joka sai matkan aikana muun muassa strykniiniä ja konjakkia kannustimena – ennen nykyisiä antidoping-sääntöjä.
Suomalaisten osallistuminen:
Suomi ei osallistunut vuoden 1904 olympialaisiin itsenäisesti, sillä maa kuului tuolloin vielä Venäjän keisarikuntaan. Eikä myöskään yksittäisiä suomalaisurheilijoita nähty kisoissa, joten suomalaiset eivät olleet mukana kilpailuissa millään tasolla.
Yhteenveto:
St. Louisin olympialaiset 1904 olivat monella tapaa vaatimattomat ja kansainvälisesti kapeat. Kisojen yhdistäminen maailmannäyttelyyn hämärsi niiden identiteettiä, ja Yhdysvaltain ylivoimainen osanotto johti vahvaan mitaliherruuteen. Vaikka kisat jäivät olympiahistoriassa melko pieneen rooliin, ne sisälsivät silti historiallisia hetkiä, kuten ensimmäiset olympianyrkkeilyt ja ehkä yksi kaoottisimmista maratoneista koskaan.
Olympialaiset 1908 – Lontoon olympialaiset – Suomi mukana
Vuoden 1908 kesäolympialaiset järjestettiin Lontoossa 27. huhtikuuta – 31. lokakuuta. Alun perin kisojen oli määrä pidetään Roomassa, mutta Vesuviuksen vuoden 1906 tuhoisa purkaus johti Italian vetäytymiseen järjestelyistä. Näin Lontoosta tuli neljänsien modernien olympialaisten isäntäkaupunki – ja samalla kaupunki, jossa otettiin merkittäviä askeleita kohti ammattimaisempia ja järjestäytyneempiä kisoja.
Lontoossa kisasi 2008 urheilijaa 22 eri maasta, ja ohjelmassa oli 22 lajia. Näissä olympialaisissa nähtiin monia uudistuksia, jotka jäivät pysyviksi: kisat pidettiin omalla stadionilla, ensimmäistä kertaa käytettiin virallisesti mitattua ja rakennettua uima-allasta, ja lajit noudattivat tarkennettuja sääntöjä, joita myöhemmin hyödynnettiin myös tulevissa olympialaisissa.
Yksi näiden kisojen merkittävimmistä perinnöistä oli myös maratonmatkan virallistaminen nykyiseen 42,195 kilometriin. Tämä johtui kuninkaallisten toiveesta: maraton juostiin Windsorin linnalta White City -stadionille, jotta kuninkaallinen perhe saattoi seurata lähtöä ja maalia. Näin määritelty reitti ja sen pituus jäivät olympiahistoriaan.
Iso-Britannia hallitsi kotikisojaan, voittaen yhteensä 56 kultamitalia ja ollen selkeä ykkönen mitalitaulukossa. Yhdysvallat sijoittui toiseksi.
Suomalaisten historiallinen hetki
Vuoden 1908 olympialaiset merkitsivät suurta hetkeä Suomelle. Vaikka Suomi ei vielä ollut itsenäinen valtio, vaan osa Venäjän keisarikuntaa, suomalaiset kilpailivat omana joukkueenaan. Tämä oli tärkeä symbolinen teko suomalaisen urheilun ja kansallisen identiteetin kannalta.
Verner Weckman teki historiaa voittamalla kultamitalin kreikkalais-roomalaisessa painissa, mikä oli Suomen ensimmäinen olympiavoitto. Lisäksi Emil Lindh saavutti hopeaa purjehduksessa ja David Kolehmainen sijoittui hyvin painissa.
Kisojen merkitys
Lontoon olympialaisia 1908 pidetään ensimmäisinä “moderneina” olympialaisina siinä mielessä, että ne noudattivat järjestelmällistä rakennetta, virallisia sääntöjä ja pitkiä kisapäiviä. Ne asettivat perustan olympiakisojen kasvulle 1900-luvun aikana.
Yhteenveto:
- Kisat siirrettiin Roomasta Lontooseen Vesuviuksen purkauksen vuoksi.
- 2008 urheilijaa, 22 maata, 22 lajia.
- Iso-Britannia dominoi mitalitilastoa.
- Maratonin virallinen pituus vakiintui.
- Verner Weckman toi Suomelle ensimmäisen olympiakullan – suomalaisen urheiluhistorian merkkipaalu.
Olympialaiset 1912 – Tukholman olympialaiset – Kehittyneempi teknologia
Tukholmassa 5. toukokuuta – 27. heinäkuuta 1912 järjestetyt kesäolympialaiset olivat järjestyksessään viidennet modernit olympialaiset. Ruotsi isännöi kisoja esimerkillisellä tehokkuudella ja selkeällä organisoinnilla, ja monien mielestä Tukholman kisat olivat siihen mennessä parhaat ja edistyksellisimmät olympialaiset.
Olympialaisiin osallistui 2 407 urheilijaa 28 eri maasta, ja ohjelmassa oli 14 urheilulajia, yhteensä 102 eri kilpailua. Naisia oli mukana ainoastaan viidessä lajissa – muun muassa uinnissa ja tenniksessä – mutta heidän osallistumisensa oli kasvussa.
Teknologisia ja organisatorisia uudistuksia
Tukholman olympialaiset tunnetaan monista ensimmäisistä:
- Ensimmäinen sähköinen ajanotto, jota käytettiin mm. yleisurheilussa.
- Ensimmäinen valokuvaan perustuva maalituomio, joka mahdollisti tarkemmat tulokset juoksulajeissa.
- Tulokset julkaistiin kisojen jälkeen yksityiskohtaisina ja selkeinä raportteina, mikä loi mallin tuleville kisoille.
- Lisäksi “viisiottelu” ja “kymmenottelu” esiteltiin ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.
Suomi loistaa – Kansallinen ylpeys nousee
Suomalaiset urheilijat tekivät Tukholmassa historiallista jälkeä. Vaikka Suomi oli edelleen osa Venäjän keisarikuntaa, suomalaiset kilpailivat erillisenä joukkueena, ja heidän menestyksensä nosti kansallistunnetta voimakkaasti.
Paavo Nurmen aikakausi ei ollut vielä alkanut, mutta Tukholmassa loistivat muiden muassa:
- Hannes Kolehmainen, joka voitti peräti kolme kultamitalia (5000 m, 10 000 m ja maastojuoksu) sekä yhden hopean. Häntä alettiin kutsua “suureksi suomalaiseksi juoksijaksi” jo ennen Nurmea.
- Yrjö Saarela voitti kultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa.
- Lisäksi Suomi saavutti useita hopea- ja pronssimitaleja eri lajeista, kuten voimistelusta ja purjehduksesta.
Suomi sijoittui mitalitaulukossa viidenneksi, mikä oli merkittävä saavutus pienen kansan joukkueelle ja suuri askel kohti urheilullista itsenäisyyttä.
Kansainvälinen tähdenlento
Tukholman kisojen kansainvälinen tähti oli Jim Thorpe, yhdysvaltalainen atleetti, joka voitti sekä viisi- että kymmenottelun ylivoimaisesti. Myöhemmin hänet kuitenkin diskattiin amatöörisääntöjen rikkomisesta – vaikka hänen saavutuksiaan on sittemmin kunnioitettu.
Kisojen perintö
Tukholman olympialaisia on pidetty pitkään esimerkillisinä kisoina: järjestelyt, selkeys, tulospalvelu ja urheilun henki olivat esimerkillisiä. Monet rakenteet ja teknologiat, joita siellä käytettiin, jäivät pysyviksi osiksi olympialaisia.
Yhteenveto:
- 2407 urheilijaa, 28 maata, 14 lajia.
- Tukholma asetti uuden tason kisajärjestelyille ja teknologialle.
- Suomi saavutti suuren urheilullisen ja kansallisen voiton.
- Hannes Kolehmainen nousi kansalliseksi sankariksi.
- Ensimmäinen kerta, kun useat nykyajan tekniikat ja kilpailumuodot otettiin käyttöön.
Olympialaiset 1916 – Berliinin olympialaiset
Olympialaiset 1920 – Antwerpenin olympialaiset
Antwerpenissä, Belgiassa 20. huhtikuuta – 12. syyskuuta 1920 järjestetyt kesäolympialaiset 1920 olivat erityislaatuiset: ne olivat ensimmäiset olympialaiset ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja toimivat samalla rauhan ja jälleenrakennuksen symbolina.
Olympialaisiin osallistui 2 626 urheilijaa 29 maasta, joista moni oli mukana pitkän tauon jälkeen. Saksaa ja sen liittolaisia ei kutsuttu mukaan sodan seurauksena.
Kisat rauhan hengessä
- Kisat avattiin ensimmäistä kertaa virallisella olympiavala- ja olympialipulla, mikä korosti liikunnan ja yhteisymmärryksen arvoja.
- Kisojen tunnuslauseena toimi olympialiikkeen henki: “Citius, Altius, Fortius” (nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin).
- Vaikka resurssit olivat sodan jäljiltä niukat, Belgian päättäjät tekivät kaikkensa kisojen järjestämiseksi – tämä loi olympialiikkeelle tärkeän jatkuvuuden.
Suomen ensimmäinen itsenäinen olympiajoukkue
Suomen olympiajoukkue osallistui kisoihin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona, mikä teki Antwerpenin olympialaisista kansallisesti merkittävät.
- Suomi menestyi erinomaisesti: yhteensä 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia, mikä nosti maan mitalitaulukossa toiselle sijalle heti Yhdysvaltojen jälkeen.
- Suomalaiset loistivat erityisesti yleisurheilussa ja painissa.
- Suomi oli myös ensimmäistä kertaa mukana joukkuekilpailuissa, kuten jalkapallossa ja jääpallossa.
Suomalaisia tähtihetkiä:
- Paavo Nurmi debytoi olympialaisissa ja voitti kolme kultaa ja yhden hopean, aloittaen legendaarisen olympiauransa.
- Jonni Myyrä voitti keihäänheitossa kultaa.
- Ville Ritola oli vielä seuraavien kisojen tähti, mutta Antwerpen loi perustan suomalaisen juoksumaineen rakentumiselle.
- Painissa Edvard Westerlund ja Kalle Anttila ottivat kultamitalit.
Muut merkittävät hetket
- Ensimmäistä kertaa mukana olympialajeissa oli myös jääkiekko, joka kuului silloin vielä kesäolympialaisten ohjelmaan. Kanada voitti kultaa.
- Ohjelmassa oli 22 lajia, mm. yleisurheilu, uinti, nyrkkeily, paini, voimistelu, ammunta ja purjehdus.
Kisojen perintö
Vaikka kisat eivät olleet teknisesti tai järjestelyiltään täydelliset, niiden merkitys olympiahistorian kannalta on valtava:
- Ne palauttivat maailmanlaajuisen urheiluyhteisön yhteen pitkän sodan jälkeen.
- Niissä lujitettiin olympialaisten symboleja ja käytäntöjä, kuten lipun, valan ja seremoniat.
- Suomen itsenäinen olympiaidentiteetti sai alkunsa juuri Antwerpenissä.
Yhteenveto:
- 2 626 urheilijaa, 29 maata, 22 lajia.
- Ensimmäiset olympialaiset sodan jälkeen – rauhan ja uudelleenrakennuksen kisat.
- Suomi osallistui ensimmäistä kertaa itsenäisenä maana.
- Suomi sijoittui mitalitaulukossa toiseksi.
- Paavo Nurmi nousi kansainväliseen tietoisuuteen.
- Ensimmäiset viralliset olympiasymbolit otettiin käyttöön.
Olympialaiset 1924 – Pariisin olympialaiset
Pariisin kesäolympialaiset 1924 järjestettiin 4. toukokuuta – 27. heinäkuuta 1924, ja ne olivat VIII olympiadin kisat. Kyseessä oli toinen kerta, kun Pariisi toimi olympiaisäntänä – edellinen oli vuonna 1900. Näitä kisoja pidetään yleisesti ensimmäisinä nykyaikaisina olympialaisina, joissa oli järjestelmällinen aikataulu, parempi hallinto ja suurempi kansainvälinen osallistuminen.
Kisojen mittakaava ja kehitysaskeleet
- Kisoihin osallistui 3 089 urheilijaa 44 maasta, joista 135 oli naisia – enemmän kuin koskaan aiemmin.
- Ohjelmassa oli 17 urheilulajia, mukaan lukien yleisurheilu, uinti, voimistelu, nyrkkeily, miekkailu ja paini.
- Kilpailut käytiin useissa eri paikoissa, mutta pääareenana toimi juuri valmistunut Stade Olympique Yves-du-Manoir Colombesissa.
Uutta olympiahistoriaa
- Vuoden 1924 kisat virallistivat monia nykyaikaisen olympialiikkeen perinteitä: esimerkiksi olympiatulen seremonia, avoin urheilijakylä ja ensimmäinen virallinen kisojen elokuvallinen taltiointi.
- Olympialaisten tunnuslause Citius, Altius, Fortius (“Nopeammin, Korkeammalle, Vahvemmin”) esiteltiin ensimmäistä kertaa virallisesti näissä kisoissa.
- Samoin olympialaisten päätösseremonia sai ensimmäistä kertaa selkeän rakenteen ja symboliikan.
Suomalaiset huippuiskussa
- Suomi menestyi erinomaisesti, sijoittuen mitalitaulukossa kakkoseksi heti Yhdysvaltojen jälkeen.
- Suomi saavutti 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia – yhteensä 37 mitalia.
- Paavo Nurmi oli kisojen ylivoimainen tähti: hän voitti 3 000 metrin joukkuekilpailun, 5 000 m, 10 000 m ja cross country -matkat. Nurmen dominanssi teki hänestä kansainvälisen urheilusankarin.
- Myös Ville Ritola ylsi huippusuorituksiin: neljä kultaa ja kaksi hopeaa.
Muut kohokohdat
- Yhdysvallat oli kisojen ykkösmaa 45 kultamitalilla.
- Ensimmäistä kertaa mukana oli urheilijoita Etelä-Amerikasta ja Aasiasta laajemmassa mitassa.
- Jalkapallon olympiaturnaus oli lajin suurin kansainvälinen kilpailu ennen MM-kisojen syntyä – Uruguay vei kultaa.
Yhteenveto:
- Ajankohta: 4.5.–27.7.1924
- Osallistujat: 3 089 urheilijaa, 44 maata
- Lajeja: 17
- Mitalitaulukon voittaja: Yhdysvallat (45 kultaa)
- Suomi: 14 kultaa, 13 hopeaa, 10 pronssia
- Tähdet: Paavo Nurmi, Ville Ritola
- Uutta: Ensimmäinen urheilijakylä, päätösseremonia, virallinen kisafilmi, olympiatunnuslause
Pariisin kisat 1924 muodostivat eräänlaisen huipentuman Suomen urheilun kultakaudelle ja samalla asettivat modernien olympialaisten standardit. Kisat muistetaan erityisesti Paavo Nurmen dominanssista, urheilullisesta kunnianhimosta ja uudesta kansainvälisestä ulottuvuudesta.
Olympialaiset 1928 – Amsterdamin olympialaiset – Ensimmäiset modernit kisat Euroopassa
Amsterdamin olympialaiset 1928 järjestettiin 28. heinäkuuta – 12. elokuuta 1928, ja ne olivat IX olympiadin kisat. Kisat olivat tärkeä askel modernien kesäolympialaisten kehityksessä ja monessa mielessä suunnannäyttäjiä tuleville vuosikymmenille.
Uudistusten ja ennätysten kisat
- Olympialaiset 1928 olivat ensimmäiset, joissa käytettiin olympiatulta – liekki sytytettiin stadionin tornissa.
- Myös olympialaisten marssiavajaiset standardoitiin: urheilijat kulkivat stadionille maittain, Kreikka ensin ja isäntämaa viimeisenä – perinne joka jatkuu yhä.
- Naiset saivat osallistua ensimmäistä kertaa yleisurheiluun, mikä herätti laajaa keskustelua, mutta oli merkittävä edistysaskel tasa-arvon näkökulmasta.
Osallistujat ja lajit
- Mukana oli 2 883 urheilijaa 46 maasta, joista n. 300 oli naisia – enemmän kuin koskaan aiemmin.
- Kilpailtiin 14 lajissa, mukaan lukien uudet lajit, kuten naisten voimistelu.
- Kisoissa nähtiin runsaasti ennätyksiä ja kehitystä suorituskyvyssä.
Suomalaiset jälleen kärjessä
- Suomi oli mitalitilaston kolmas heti Yhdysvaltojen ja Saksan jälkeen.
- Kokonaissaalis: 8 kultaa, 8 hopeaa, 9 pronssia – yhteensä 25 mitalia.
- Paavo Nurmi voitti 10 000 metrin juoksun ja otti pronssia 5 000 metrillä. Tämä jäi hänen viimeiseksi olympiaesiintymisekseen.
- Ville Ritola voitti kultaa 5 000 metrillä.
- Suomen yleisurheilu menestyi laajasti, mutta kilpailu oli kiristymässä – erityisesti Saksasta ja Yhdysvalloista.
Muita kohokohtia
- Yhdysvallat vei jälleen eniten kultamitaleita (22).
- Saksa palasi olympialaisiin pitkän poissaolon jälkeen (ensimmäinen kerta sitten 1912).
- Japanin ja muiden aasialaisten maiden osallistuminen vahvistui – kansainvälinen edustus oli entistä laajempi.
- Ensimmäistä kertaa käytettiin 400 metrin juoksurataa, joka jäi pysyväksi standardiksi yleisurheilussa.
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 28.7.–12.8.1928 |
| Paikka: | Amsterdam, Alankomaat |
| Osallistujat: | 2 883 urheilijaa, 46 maata |
| Lajeja: | 14 |
| Suomi: | 8 kultaa, 8 hopeaa, 9 pronssia |
| Mitalitilaston ykkönen: | Yhdysvallat |
| Uutta: | Olympiatuli, naiset yleisurheilussa, vakiintuneet avajaiset |
Amsterdamin olympialaiset 1928 olivat monella tapaa modernien kisojen malliesimerkki. Ne loivat pohjan monille perinteille ja vahvistivat Suomen aseman yhtenä olympialiikkeen menestyjistä. Ne myös jäivät historiaan Paavo Nurmen viimeisinä olympialaisina, ja hänen perintönsä jatkui uusien suomalaisten urheilijoiden mukana.
Olympialaiset 1932 – Los Angelesin olympialaiset – Talouslaman keskellä, mutta tyylillä
X olympiadin kisat pidettiin Los Angelesissa, Yhdysvalloissa 30. heinäkuuta – 14. elokuuta 1932. Maailmanlaajuisesta talouslamasta huolimatta kisat järjestettiin kunnianhimoisesti ja jättivät pysyvän jäljen olympiahistoriaan.
Ensimmäiset kisat länsirannikolla
- Los Angeles oli ensimmäinen Yhdysvaltojen länsirannikolla järjestetty olympiakaupunki.
- Kisat rakennettiin uutta tyyliä ja teknologiaa hyödyntäen: olympiastadionille mahtui jopa 105 000 katsojaa.
- Ensimmäistä kertaa käytettiin olympiakylää – innovaatio, josta tuli vakiojärjestely tuleville kisoille.
Osallistujat ja olosuhteet
- Osallistujamaita oli 37 ja urheilijoita 1 332, joista vain 127 naisia.
- Maailmanlaajuinen suurpula vaikutti osallistujamääriin – monet maat eivät kyenneet lähettämään suurta joukkuetta.
- Kisoja kritisoitiin osin Yhdysvaltain etulyöntiasemasta, mutta järjestelyt olivat laadukkaita.
Suomalaiset huipulla
- Suomi sijoittui mitalitilaston neljänneksi – erinomainen suoritus vaikeissa oloissa.
- Kokonaissaalis: 5 kultaa, 8 hopeaa, 12 pronssia.
- Juoksija Lauri Lehtinen voitti kultaa 5 000 metrillä.
- Ville Mattila toi kultaa maastohiihdossa – ensimmäinen ja ainoa hiihtoon viittaava kilpailu kesäolympialaisissa (sotilaallinen patrullikilpailu).
- Kestävyyslajit ja paini olivat jälleen Suomen vahvuuksia.
Uutta ja merkittävää
- Kisoissa käytettiin ensimmäistä kertaa tarkkaa aikataulua, mikä paransi lähetysten ja tiedotuksen sujuvuutta.
- Yhdysvallat dominoi: 41 kultaa, 103 mitalia yhteensä.
- Kilpailut olivat historiallisesti tehokkaasti järjestetty – malli myöhemmille isännille.
- Avajaisissa nähtiin uudistettu paraati, jossa urheilijat marssivat maan lippujen mukaisessa järjestyksessä.
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 30.7.–14.8.1932 |
| Paikka: | Los Angeles, Kalifornia |
| Osallistujia: | 1 332 urheilijaa, 37 maata |
| Lajeja: | 14 |
| Suomi: | 5 kultaa, 8 hopeaa, 12 pronssia |
| Mitalitilaston ykkönen: | Yhdysvallat |
| Uutta: | Olympiakylä, tarkka aikataulutus, suuret stadionit |
Los Angelesin olympialaiset 1932 olivat monella tapaa edellä aikaansa: ne esittelivät olympiakyläkonseptin, toivat kisat valtaville stadioneille ja vahvistivat Yhdysvaltojen roolia olympialiikkeen veturina. Vaikka lama kuritti maailmaa, urheilun juhla Los Angelesissa näytti, että olympiahenki elää vaikeimpinakin aikoina.
Olympialaiset 1936 – Berliinin olympialaiset – Propagandaa, urheilusankareita ja olympiahistorian käännekohta
Berliinin kesäolympialaiset 1936 järjestettiin 1.–16. elokuuta 1936 Saksan pääkaupungissa, ja ne olivat XI olympiadin kisat. Tapahtuma oli historiallinen monella tapaa – teknisesti edistyksellinen, poliittisesti latautunut ja täynnä ikonisia hetkiä, jotka jättivät jälkensä koko olympiahistoriaan.
Saksan propagandakisat
- Kisat järjestettiin natsi-Saksan hallinnon aikana, ja Adolf Hitler käytti niitä propagandavälineenä näyttääkseen Saksan vahvuutta ja yhtenäisyyttä.
- Kisapaikat, kuten Olympiastadion, rakennettiin valtaviksi ja näyttäviksi – ne symboloivat natsihallinnon suuruudenhulluutta.
- Kisat olivat ensimmäiset, joita lähetettiin laajasti televisiossa ja kuvattiin dokumenttielokuvaksi (Leni Riefenstahlin Olympia).
- Vaikka järjestelyt olivat vaikuttavat, kulissien takana väijyi synkkä todellisuus: juutalaiset urheilijat syrjäytettiin ja sananvapautta rajoitettiin.
Urheilulliset huiput ja Jesse Owensin legenda
- Kisoihin osallistui 3 963 urheilijaa 49 maasta, ja ohjelmassa oli 19 lajia.
- Ylivoimaisesti kirkkain tähti oli Jesse Owens (USA), joka voitti neljä kultamitalia (100 m, 200 m, pituushyppy ja 4×100 m viesti) ja kumosi natsien rotuideologian silmien edessä.
- Owensin voitot Olympiastadionilla ovat yksi urheiluhistorian merkittävimpiä kannanottoja tasa-arvon ja ihmisarvon puolesta.
Suomalaiset menestyivät jälleen
- Suomi lähetti kisoihin 85 urheilijan joukkueen ja sijoittui mitalitaulukossa seitsemänneksi.
- Suomi saavutti 7 kultaa, 6 hopeaa ja 6 pronssia – erityisesti yleisurheilussa ja painissa.
- Ilmari Salminen voitti kultaa 10 000 metrillä, ja Volmari Iso-Hollo uusi kultansa 3 000 m esteissä.
- Lauri Lehtinen otti hopeaa 5 000 metrillä – häntä pidettiin kisojen suurimpien juoksunimien joukossa.
Olympiatulen viestijuoksu – uusi perinne syntyy
- Ensimmäistä kertaa olympiatuli sytytettiin Kreikassa ja kuljetettiin viestinä Berliiniin. Tämä viestijuoksu on sittemmin kuulunut jokaisiin olympialaisiin.
- Perinne, joka alkoi propagandatempauksena, on muuttunut pysyväksi osaksi olympialiikettä.
Berliinin kisojen perintö
- Vaikka kisat muistetaan osin natsien propagandasta, ne merkitsivät myös suurta teknistä ja urheilullista edistystä.
- Ensimmäiset tv-lähetykset, live-tulospalvelut ja moderni mediatoteutus nostivat kisat uudelle tasolle.
- Jesse Owensin voitot jäävät historiaan osoituksena siitä, kuinka urheilu voi ylittää politiikan ja syrjinnän.
Yhteenveto:
- Ajankohta: 1.–16.8.1936
- Osallistujat: 3 963 urheilijaa, 49 maata
- Lajeja: 19
- Isäntämaa: Saksa (natsi-Saksa)
- Mitalitilaston voittaja: Saksa (33 kultaa)
- Suomi: 7 kultaa, 6 hopeaa, 6 pronssia
- Merkittäviä hetkiä: Jesse Owensin neljä kultaa, olympiatulen viestijuoksu, ensimmäiset tv-lähetykset
Olympialaiset 1940 – Tokion/Helsingin olympialaiset – Sota pysäytti urheilun
Vuoden 1940 olympialaiset olivat osa XII olympiadia, mutta niitä ei koskaan järjestetty. Kisat jouduttiin perumaan toisen maailmansodan vuoksi, mikä merkitsi ensimmäistä peruutusta sitten vuoden 1916.
Alkuperäinen isäntä: Tokio
- Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) myönsi vuoden 1940 kesäolympialaiset Tokioon, Japaniin – ensimmäistä kertaa kisat oli tarkoitus pitää Aasiassa.
- Myöntö tehtiin vuonna 1936, mutta Japani luopui järjestämisoikeudesta vuonna 1938, kun maa oli ajautunut sotaan Kiinan kanssa (toinen Kiinan–Japanin sota).
- Tämän jälkeen kisojen isännäksi valittiin Helsinki, Suomi, joka oli tullut toiseksi alkuperäisessä haussa.
Helsinki valmistautui
- Helsingin kisajärjestelyt etenivät nopeasti, ja kisojen ajankohdaksi oli määrätty 20.7.–4.8.1940.
- Stadion oli jo rakennettu vuoden 1940 kisoja varten – nykyinen Helsingin olympiastadion.
- Julisteet, logot, merkit ja muu viestintämateriaali oli lähes valmista.
- Mukaan odotettiin noin 50–60 maata ja 4 000–5 000 urheilijaa.
Peruutus
- Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja talvisota alkoi.
- KOK perui Helsingin kisat virallisesti huhtikuussa 1940.
- Myös vuoden 1944 kisat (Lontoo) peruttiin sodan jatkuessa.
Mitä jäi jäljelle?
- Vuoden 1940 kisat elävät edelleen ”kadonneina olympialaisina”.
- Helsingin stadion sai kunnian isännöidä lopulta vuoden 1952 olympialaiset, jolloin Suomi viimein sai pitää omat kisansa.
- Vaikka vuoden 1940 kisat jäivät pitämättä, niiden valmistelut vahvistivat Helsingin kansainvälistä asemaa ja rakensivat pohjaa tuleville urheilutapahtumille.
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | Alun perin 20.7.–4.8.1940 |
| Alkuperäinen isäntä: | Tokio, Japani |
| Siirretty isäntä: | Helsinki, Suomi |
| Peruutuksen syy: | Toinen maailmansota (ja talvisota) |
| Jälkivaikutus: | Helsingin olympiastadion rakennettiin valmiiksi ja toimi kisapaikkana 1952 |
Vuoden 1940 olympialaiset muistetaan erityisesti siitä, mitä ei tapahtunut. Ne symboloivat urheilun jäämistä sodan varjoon – mutta myös toivoa ja jatkuvuutta, joka toteutui lopulta vuonna 1952 Helsingin kisoissa.
Olympialaiset 1944 – Lontoon olympialaiset – Sota jatkui, kisat pysyivät tauolla
Vuoden 1944 kesäolympialaiset, eli XIII olympiadin kisat, oli määrä järjestää Lontoossa, Iso-Britanniassa, mutta ne peruttiin kokonaan toisen maailmansodan vuoksi.
Valmistelut Lontoossa
- KOK valitsi Lontoon kisaisännäksi vuonna 1939, vain kuukausia ennen toisen maailmansodan syttymistä.
- Lontoossa oli intoa ja tahtoa järjestää kisat, ja suunnittelut aloitettiin, vaikka sota oli jo alkanut.
- Suunnitteilla oli yli 20 lajin ohjelma, mukana mm. yleisurheilu, uinti, voimistelu ja nyrkkeily.
Miksi kisat peruttiin?
- Toisen maailmansodan edetessä koko Eurooppa oli kriisissä.
- Lontoo oli raskaasti pommitettu, ja sodan keskellä urheilutapahtuman järjestäminen ei ollut mahdollista.
- Kisat peruttiin virallisesti, eikä uutta isäntää etsitty.
Symbolinen olympiapäivä
- Kansainvälinen olympiakomitea täytti vuonna 1944 50 vuotta.
- Sen kunniaksi järjestettiin ”Olympiapäivä” Sveitsin Lausannessa, joka oli KOK:n kotipaikka – tämä nähtiin symbolisena eleenä urheilun jatkuvuudelle.
- Olympiapäivä antoi myös alkusysäyksen vuosittaiselle Olympiapäivän juoksulle, joka syntyi myöhemmin 1940–50-luvuilla.
Mitalit jäivät jakamatta
- Kukaan ei kilpaillut, eikä yksikään urheilija saanut mahdollisuutta olympiamitaleihin vuonna 1944.
- Monien urheilijoiden urat päättyivät ilman olympiadebyyttiä.
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | Ei määrätty tarkkaa päivämäärää |
| Isäntäkaupunki: | Lontoo, Iso-Britannia |
| Peruutuksen syy: | Toinen maailmansota |
| Erityistä: | KOK:n 50-vuotisjuhla järjestettiin Lausannessa |
| Seuraavat kisat: | Lontoo 1948 – Lontoo sai kunnian järjestää kisat sodan jälkeen |
Vuoden 1944 olympialaiset jäivät historiankirjoihin yhtenä kolmesta perutusta kesäkisasta (1916, 1940, 1944), mutta ne myös loivat pohjaa urheilun uudelleen nousulle sodan jälkeen.
Olympialaiset 1948 – Lontoon olympialaiset – Sodan jälkeen koitti jälleen urheilun juhla
Lontoon kesäolympialaiset 1948, eli XIV olympiadin kisat, olivat ensimmäiset olympialaiset toisen maailmansodan jälkeen. Ne järjestettiin 29. heinäkuuta – 14. elokuuta 1948, ja tunnetaan myös nimellä “niukkuuden kisat”.
Tausta: Sodan varjo ja toipuva maailma
- Edelliset kesäolympialaiset oli pidetty Berliinissä vuonna 1936. Sen jälkeen kaksi olympiadia (1940 & 1944) jäivät väliin sodan vuoksi.
- Lontoo sai järjestelyvastuun nopeasti, vain pari vuotta ennen kisojen alkua – kaupungissa oli yhä sodan jälkiä.
- Kisakylää ei rakennettu: urheilijat majoittuivat kouluissa, kasarmeilla ja opiskelija-asunnoissa.
Osallistujat ja lajit
- Mukana oli 59 maata ja noin 4104 urheilijaa, joista vain noin 390 oli naisia.
- Kisoissa kilpailtiin 17 lajissa, muun muassa:
- Yleisurheilu
- Uinti
- Paini
- Nyrkkeily
- Voimistelu
- Soutu
Erityistä Lontoon kisoissa
- Saksa ja Japani eivät saaneet osallistua, koska olivat olleet sodan osapuolia.
- Neuvostoliitto sai kutsun, mutta kieltäytyi – he tulivat mukaan vasta 1952 Helsingissä.
- Televisio lähetti ensimmäistä kertaa olympialaisia suorana (vain Isossa-Britanniassa).
Suomalaisten saavutukset
- Suomi menestyi loistavasti: sijoitus 4. mitalitaulukossa (yhteensä 24 mitalia: 8 kultaa, 7 hopeaa, 9 pronssia).
- Suomalaiset loistivat erityisesti yleisurheilussa, painissa ja nyrkkeilyssä.
- Muun muassa Viljo Heino (10 000 m juoksu) ja Kustaa Pihlajamäki olivat suomalaisia huippuja.
Mitalitilaston kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| USA | 38 | 27 | 19 | 84 |
| Ruotsi | 16 | 11 | 17 | 44 |
| Ranska | 10 | 6 | 13 | 29 |
| Suomi | 8 | 7 | 9 | 24 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 29.7.–14.8.1948 |
| Isäntäkaupunki: | Lontoo, Iso-Britannia |
| Osallistujia: | 4104 urheilijaa, 59 maata |
| Lajeja: | 17 |
| Erityistä: | Ensimmäiset olympialaiset sodan jälkeen, ei kisakylää |
| Suomen mitalisaldo: | 8 kultaa, 7 hopeaa, 9 pronssia |
Lontoon olympialaiset 1948 merkitsivät urheilun ja maailman toipumisen symbolia. Kisoja leimasi niukkuus, mutta myös yhteisöllisyys ja toivo. Suomelle kisat olivat menestyksen huipentuma vaikeiden aikojen jälkeen.
Olympialaiset 1952 – Helsingin olympialaiset – Suomen ikimuistoiset olympialaiset
Helsingin kesäolympialaiset 1952 (XV olympiadin kisat) järjestettiin 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1952. Ne olivat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat olympialaiset Suomessa, ja ne muistetaan suomalaisessa urheiluhistoriassa erityisenä ylpeyden aiheena.
Tausta: Pitkä tie isännyyteen
- Helsinki oli alun perin valittu vuoden 1940 kisaisännäksi, mutta kisat peruttiin toisen maailmansodan vuoksi.
- Vuonna 1952 Suomi sai lopulta järjestelyvastuun – kisat symboloivat sodasta toipumista ja kansainvälistä sovintoa.
- Ensimmäistä kertaa Neuvostoliitto, Israel ja Kiina osallistuivat olympialaisiin.
Osallistujat ja lajit
- Mukana oli 69 maata ja ennätykselliset 4955 urheilijaa, joista 519 oli naisia.
- Kilpailtiin 17 lajissa, kuten:
- Yleisurheilu
- Uinti
- Paini
- Nyrkkeily
- Purjehdus
- Koripallo
Merkittäviä hetkiä
- Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kohtaaminen urheilukentällä tapahtui ensimmäistä kertaa – tämä aloitti kylmän sodan aikakauden urheilullisen kilvoittelun.
- Paavo Nurmi sai kunnian sytyttää olympiatulen – ele, joka liitti suomalaisen urheiluikonin osaksi kisojen avajaisia.
- Avajaiset ja pääkilpailut järjestettiin Helsingin Olympiastadionilla, joka oli rakennettu jo 1930-luvulla.
Suomalaisten saavutukset
- Suomi saavutti yhteensä 22 mitalia: 6 kultaa, 3 hopeaa ja 13 pronssia.
- Paini oli jälleen suomalaislajien ytimessä – kultaa mm. Kustaa Pihlajamäki (kreikkalais-roomalainen).
- Tapio Rautavaara (keihäs) ja Pentti Hamalainen (nyrkkeily) kuuluivat kisojen sankareihin.
- Suomen sijoitus: 8. mitalitaulukossa.
Mitalitilaston kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| USA | 40 | 19 | 17 | 76 |
| Neuvostol. | 22 | 30 | 19 | 71 |
| Unkari | 16 | 10 | 16 | 42 |
| Suomi | 6 | 3 | 13 | 22 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 19.7.–3.8.1952 |
| Isäntäkaupunki: | Helsinki, Suomi |
| Osallistujia: | 4955 urheilijaa, 69 maata |
| Lajeja: | 17 |
| Erityistä: | Ensimmäiset olympialaiset Suomessa, Paavo Nurmi sytytti tulen |
| Suomen mitalit: | 6 kultaa, 3 hopeaa, 13 pronssia |
Helsingin olympialaiset 1952 ovat suomalaisessa muistissa ainutlaatuisina: ne yhdistivät isänmaallisuuden, urheilujuhlan ja maailmanhistorian murrosvaiheen. Kisat osoittivat, että pieni maa voi järjestää suuret juhlat – ja vieläpä loistokkaasti.
Olympialaiset 1956 – Melbournen olympialaiset – Ensimmäiset olympialaiset eteläisellä pallonpuoliskolla
Melbournen kesäolympialaiset 1956 (XVI olympiadin kisat) järjestettiin 22. marraskuuta – 8. joulukuuta 1956 Australiassa. Ne olivat ensimmäiset olympialaiset, jotka järjestettiin eteläisellä pallonpuoliskolla, ja siksi myös ajankohta poikkesi normaalista kesäaikataulusta.
Erikoisuuksia ja haasteita
- Australiaan matkustaminen oli 1950-luvulla pitkä ja kallis prosessi – osa maista jätti kisat väliin tai lähetti pienemmän joukkueen.
- Eläinkaranteenilakien vuoksi ratsastuslajit kilpailtiin poikkeuksellisesti Tukholmassa, Ruotsissa, jo kesäkuussa 1956.
- Kisat jäivät historiaan poliittisista boikoteista: mm. Egypti, Espanja ja Sveitsi jäivät pois Unkarin kansannousun ja Suezin kriisin vuoksi.
Osallistujat ja lajit
- 67 maata, noin 3184 urheilijaa, joista 376 naisia.
- Mukana 17 urheilulajia.
- Suurimmat joukkueet: USA, Neuvostoliitto ja isäntämaa Australia.
Muistettavia hetkiä
- Kisat olivat Neuvostoliiton ja Unkarin välinen symbolinen näyttämö, erityisesti “verisessä vesipallo-ottelussa”, jossa Unkari voitti Neuvostoliiton 4–0.
- USA:n Bobby Morrow nousi sprinttien tähdeksi kolmella kultamitalillaan (100 m, 200 m, 4×100 m viesti).
- Australian Murray Rose voitti kolme kultaa uinnissa – isäntämaan suuri sankari.
Suomalaisten saavutukset
- Suomi sai yhteensä 15 mitalia: 3 kultaa, 1 hopeaa ja 11 pronssia.
- Kultamitalistit:
- Rauno Mäkinen – paini (kreikkalais-roomalainen)
- Kyösti Lehtonen – paini (vapaa)
- Pentti Linnosvuo – ampuminen (olympiapistooli)
- Suomi sijoittui 13. sijalle mitalitaulukossa.
Mitalitaulukon kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Neuvosto. | 37 | 29 | 32 | 98 |
| USA | 32 | 25 | 17 | 74 |
| Australia | 13 | 8 | 14 | 35 |
| Suomi | 3 | 1 | 11 | 15 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 22.11.–8.12.1956 |
| Isäntäkaupunki: | Melbourne, Australia (ratsastuslajit Tukholmassa) |
| Osallistujia: | 3184 urheilijaa, 67 maata |
| Lajeja: | 17 |
| Erityistä: | Ensimmäiset kisat eteläisellä pallonpuoliskolla, poliittisia boikotteja |
| Suomen mitalit: | 3 kultaa, 1 hopeaa, 11 pronssia |
Melbournen olympialaiset 1956 olivat täynnä urheilullista loistoa mutta myös kansainvälisiä jännitteitä. Kisat kuitenkin osoittivat, että urheilu voi yhdistää kansoja – jopa keskellä kylmän sodan kuumimpia hetkiä.
Olympialaiset 1960 – Rooman olympialaiset – Klassista loistoa ja uusia legendoja
Rooman kesäolympialaiset 1960 (XVII olympiadin kisat) järjestettiin 25. elokuuta – 11. syyskuuta 1960 Italian pääkaupungissa. Nämä kisat yhdistivät ainutlaatuisella tavalla antiikin ajan perinnön ja modernin urheilun, kun kilpailuja järjestettiin historiallisissa paikoissa, kuten Caracallan kylpylöissä ja Colosseumin kupeessa.
Uutta ja unohtumatonta
- Ensimmäiset olympialaiset, jotka lähetettiin laajalti televisiossa ympäri maailmaa.
- Kisat esittelivät maailmalle uusia urheilun legendoja, mm. Muhammad Alin (tuolloin Cassius Clay) ja Wilma Rudolphin.
- Kisat olivat poliittisesti latautuneet, kylmän sodan aikana USA:n ja Neuvostoliiton välinen kilpailu oli kova, myös mitalitaulukossa.
Osallistujat ja lajit
- Mukana 83 maata, noin 5348 urheilijaa, joista 611 naista.
- Kilpailtiin 17 urheilulajissa ja 150 lajikohtaisessa tapahtumassa.
Muistettavia hetkiä
- Cassius Clay (Muhammad Ali) voitti kultaa nyrkkeilyn kevyessä raskaassa sarjassa, aloittaen legendaarisen uransa.
- Wilma Rudolph, “Tennessee Gazelle”, voitti kolme kultaa (100 m, 200 m ja 4×100 m viesti) ja nousi afroamerikkalaisen naisurheilun ikoniksi.
- Abebe Bikila Etiopiasta voitti maratonin paljain jaloin – ensimmäinen afrikkalainen musta urheilija olympiavoittajana.
Suomalaisten saavutukset
- Suomi sai yhteensä 5 mitalia: 1 kulta, 1 hopea ja 3 pronssia.
- Kultamitali: Pentti Linnosvuo voitti ampumisen olympiapistoolissa – jo toisen perättäisen mitalinsa.
- Mitalit tulivat pääosin paini- ja ampumaurheilusta, kuten tuohon aikaan tyypillistä.
Mitalitaulukon kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Neuvosto. | 43 | 29 | 31 | 103 |
| USA | 34 | 21 | 16 | 71 |
| Italia | 13 | 10 | 13 | 36 |
| Suomi | 1 | 1 | 3 | 5 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 25.8.–11.9.1960 |
| Isäntäkaupunki: | Rooma, Italia |
| Osallistujia: | 5348 urheilijaa, 83 maata |
| Lajeja: | 17 |
| Uutta: | Ensimmäinen laajasti televisioitu olympialaiset |
| Suomen mitalit: | 1 kultaa, 1 hopeaa, 3 pronssia |
Rooman olympialaiset 1960 jättivät vahvan kulttuurillisen ja urheilullisen perinnön. Ne olivat ensimmäiset nykyaikaiset “suurkisat”, joissa antiikin historia ja televisio-aikakausi kohtasivat. Kisat nostivat esiin uusia sankareita ja loivat pohjan tuleville sukupolville.
Olympialaiset 1964 – Tokion olympialaiset – Teknologian ja toivon kisat Aasiassa
Tokion kesäolympialaiset 1964 (XVIII olympiadin kisat) järjestettiin 10.–24. lokakuuta 1964. Ne olivat ensimmäiset olympialaiset Aasiassa, ja merkitsivät Japanille uutta alkua toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuksen symbolina.
Uutta ja historiallista
- Ensimmäinen kerta Aasiassa – Tokio valittiin alun perin jo vuoden 1940 olympialaisten isännäksi, mutta kisat peruttiin sodan vuoksi.
- Satelliittilähetykset – Tokion kisat olivat ensimmäiset, joita lähetettiin satelliitin välityksellä suorana ympäri maailmaa.
- Suuret panostukset infrastruktuuriin: Tokion metroverkosto ja Shinkansen-luotijuna otettiin käyttöön kisojen yhteydessä.
- Kisat olivat teknologisesti edistyksellisimmät siihen asti, ja symboloivat Japanin nousua moderniksi teollisuusmaaksi.
Osallistujat ja lajit
- Mukana 93 maata, noin 5133 urheilijaa, joista 683 naista.
- Kilpailtiin 19 urheilulajissa ja 163 tapahtumassa.
- Judon ja lentopallon olympiadebyytti – erityisen tärkeää isäntämaalle.
Ikimuistoisia hetkiä
- Abebe Bikila (Etiopia) voitti toisen peräkkäisen maratonin – tällä kertaa kengät jalassa.
- Don Schollander (USA) voitti neljä kultamitalia uinnissa.
- Larisa Latynina (Neuvostoliitto) vahvisti asemansa voimistelun legendana, yhteensä 18 olympiamitalillaan (uransa aikana).
- Isäntämaa Japani menestyi erityisesti judossa ja naisten lentopallossa.
Suomalaisten saavutukset
- Suomi saavutti 5 mitalia: 3 hopeaa ja 2 pronssia.
- Ei kultamitalia – ensimmäinen kerta historiassa kesäkisoissa ilman suomalaista olympiavoittajaa.
- Mitalit tulivat edelleen paini- ja ammunnalajeista, joissa Suomi oli vahva.
Mitalitaulukon kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| USA | 36 | 26 | 28 | 90 |
| Neuvos. | 30 | 31 | 35 | 96 |
| Japani | 16 | 5 | 8 | 29 |
| Suomi | 0 | 3 | 2 | 5 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 10.–24.10.1964 |
| Isäntäkaupunki: | Tokio, Japani |
| Osallistujia: | 5133 urheilijaa, 93 maata |
| Lajeja: | 19 |
| Uutta: | Ensimmäiset satelliittilähetykset, judon ja lentopallon debyytti |
| Suomen mitalit: | 3 hopeaa, 2 pronssia |
Tokion olympialaiset 1964 olivat paitsi urheilullisesti merkittävät, myös maailmanpoliittisesti tärkeä tapahtuma. Ne näyttivät maailmalle uuden, modernin Japanin ja loivat mallin tuleville suurkisoille Aasiassa.
Olympialaiset 1968 – Mexico Cityn olympialaiset – Korkean ilmanalan kisat ja poliittisia eleitä
Méxicon kesäolympialaiset 1968 järjestettiin 12.–27. lokakuuta 1968, ja ne olivat monella tapaa historialliset. Ne olivat ensimmäiset olympialaiset Latinalaisessa Amerikassa, ja ensimmäiset kehitysmaassa pidetyt kisat. Kisat muistetaan huikeista urheilusuorituksista, mutta myös voimakkaista poliittisista kannanotoista.
Erikoista ja uutta
- Kilpailut käytiin yli 2200 metrin korkeudessa, mikä vaikutti urheilusuorituksiin erityisesti kestävyyslajeissa ja hyppylajeissa.
- Ensimmäistä kertaa käytössä elektroninen ajanotto ja tietokonepohjainen tulospalvelu.
- Ensimmäinen naispuolinen olympiatulen sytyttäjä: Meksikon Enriqueta Basilio sytytti tulen avajaisissa.
Osallistujat ja lajit
- Mukana oli 112 maata, noin 5516 urheilijaa (1247 naista).
- Kisat käytiin 20 urheilulajissa ja 172 kilpailutapahtumassa.
Ikimuistoisia hetkiä
- Bob Beamonin legendaarinen pituushyppy 8,90 m, joka pysyi ME:nä lähes 23 vuotta.
- Dick Fosbury mullisti korkeushypyn Fosburyn flopilla, jota kaikki myöhemmin käyttivät.
- Tommie Smithin ja John Carlosin Black Power -tervehdys palkintopallilla nousi yhdeksi kisojen tunnetuimmista ja poliittisimmista eleistä.
- Isäntämaa Meksiko menestyi erityisesti nyrkkeilyssä.
Suomalaisten saavutukset
- Suomi saavutti 1 kultamitalin ja 2 pronssia:
- Kulta: Kaarlo Kangasniemi, painonnosto (90 kg)
- Pronssit: Jorma Kinnunen (keihäs), Lasse Virénin olympiadebyytti jäi vielä odottamaan
Mitalitaulukon kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| USA | 45 | 28 | 34 | 107 |
| Neuvos. | 29 | 32 | 30 | 91 |
| Japani | 11 | 7 | 7 | 25 |
| Suomi | 1 | 0 | 2 | 3 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 12.–27.10.1968 |
| Isäntäkaupunki: | México, Meksiko |
| Osallistujia: | 5516 urheilijaa, 112 maata |
| Lajeja: | 20 |
| Uutta: | Ensimmäinen sähköinen ajanotto, poliittisia eleitä |
| Suomen mitalit: | 1 kulta, 2 pronssia |
Méxicon olympialaiset 1968 muistetaan paitsi ennätyksistä, myös urheilijoiden rohkeudesta käyttää näkyvää alustaa yhteiskunnallisten epäkohtien esiin tuomiseen.
Olympialaiset 1972 – Münchenin olympialaiset – Suuri urheilujuhla varjostui tragediasta
Münchenin kesäolympialaiset 1972 järjestettiin Länsi-Saksan Münchenissä 26. elokuuta – 11. syyskuuta. Kisat suunniteltiin positiiviseksi vastakohdaksi vuoden 1936 Berliinin olympialaisille – tavoitteena oli esitellä uutta, demokraattista Saksaa. Kisoja leimasivat kuitenkin synkät tapahtumat, jotka jättivät pysyvän jäljen olympiahistoriaan.
Tietoa kisoista
- Kisat olivat XX olympiadin kisat.
- Osallistujia oli 121 maasta, yhteensä noin 7134 urheilijaa, joista 1059 naisia.
- Kilpailtiin 195 lajissa 23 urheilumuodossa.
- Uusia lajeja mm. käsipallo ja melojien 500 m.
Münchenin verilöyly
- 5. syyskuuta 1972 palestiinalainen terrorijärjestö Mustan syyskuun jäsenet hyökkäsivät Israelin joukkueen majoitukseen.
- 11 ihmistä surmattiin, mukaan lukien 9 israelilaista urheilijaa.
- Olympialaiset keskeytettiin päiväksi – ensimmäistä kertaa historiassa.
- Surulliset tapahtumat johtivat kansainväliseen turvallisuuden tiukentamiseen urheilutapahtumissa.
Urheilun kohokohtia
- Mark Spitz (USA) voitti huimat 7 kultamitalia uinnissa, kaikki maailmanennätyksillä.
- Lasse Virén nousi kansainväliseksi tähdeksi: kulta 5000 m ja 10 000 m juoksuissa, jälkimmäisessä kaatumisesta huolimatta.
- Kipchoge Keino jatkoi Kenian menestystä yleisurheilussa.
- Kisat saivat kiitosta modernista Olympiapuistosta ja arkkitehtuurista.
Suomalaisten saavutukset
Suomi saavutti 3 kultaa, 1 hopean ja 4 pronssia, yhteensä 8 mitalia. Erityisesti yleisurheilussa ja ammunnassa menestyttiin:
- Lasse Virén: Kulta 5000 m & 10 000 m
- Pekka Vasala: Kulta 1500 m
- Heikki Hulkkonen: Hopeaa (ampumaurheilu)
- Pronssia mm. Seppo Hovilla (moukarinheitto), Esko Rechardt (nyrkkeily)
Mitalitaulukon kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Neuvost. | 50 | 27 | 22 | 99 |
| USA | 33 | 31 | 30 | 94 |
| Itä-Saksa | 20 | 23 | 23 | 66 |
| Suomi | 3 | 1 | 4 | 8 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 26.8.–11.9.1972 |
| Isäntäkaupunki: | München, Länsi-Saksa |
| Osallistujia: | 7134 urheilijaa, 121 maata |
| Lajeja: | 23 urheilumuotoa, 195 lajia |
| Uutta: | Moderni olympiapuisto, käsipallo palasi olympiaohjelmaan |
| Suomen mitalit: | 3 kultaa, 1 hopea, 4 pronssia |
München 1972 muistetaan Lasse Virénin upeista juoksuista ja urheilullisista saavutuksista – mutta ennen kaikkea se muistetaan synkästä tragediasta, joka muutti olympialaisten turvallisuuskäytännöt pysyvästi.
Olympialaiset 1976 – Montrealin olympialaiset – Taloudellisia tappioita ja urheilun tähtihetkiä
Montréalin kesäolympialaiset järjestettiin Kanadassa 17. heinäkuuta – 1. elokuuta 1976. Kisat olivat historialliset monella tavalla – ensimmäiset Kanadassa järjestetyt kesäolympialaiset, mutta myös taloudellisesti raskaat. Samalla ne nostivat uusia tähtiä kansainväliseen tietoisuuteen, etenkin telinevoimistelun puolella.
Yleistietoa kisoista
- Kisat olivat XXI olympiadin kisat.
- Osallistujia oli 92 maasta, noin 6073 urheilijaa.
- Naisia mukana 1260, miehiä 4813.
- Lajeja oli 21, jaottuen 198 kilpailuun.
Politiikka ja boikotti
- 29 Afrikan maata boikotoi kisoja protestina Uuden-Seelannin rugbyn ystävyysottelumatkasta Etelä-Afrikkaan, joka oli apartheidin vuoksi kansainvälisessä urheiluboikotissa.
- Myös Taiwan vetäytyi, kun Kanadan hallitus ei tunnustanut sitä erillisenä maana.
Urheilun kohokohtia
- Nadia Comăneci (Romania) teki historiaa: ensimmäinen täydellinen 10.00 pistettä telinevoimistelussa. Voitti 3 kultaa.
- Cuba ja Itä-Saksa nousivat urheilumahteina, Itä-Saksa toiseksi mitalitaulukossa.
- Isäntämaa Kanada ei voittanut yhtään kultamitalia, mikä oli suuri pettymys.
Suomalaisten saavutukset
Suomi jäi ilman kultamitalia, mutta saavutti yhteensä 6 mitalia:
- 2 hopeaa:
- Pertti Karppinen – Soutu, yksikkö
- Hannu Siitonen – Keihäänheitto
- 4 pronssia:
- Esko Rechardt – Nyrkkeily
- Tapio Sipilä – Paini
- Joukkueita mm. purjehduksessa ja yleisurheilussa
Suomen kisat saivat hieman mollivoittoisen sävyn – odotukset etenkin yleisurheilussa olivat korkeammalla.
Mitalitaulukon kärki:
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Neuvost. | 49 | 41 | 35 | 125 |
| Itä-Saksa | 40 | 25 | 25 | 90 |
| USA | 34 | 35 | 25 | 94 |
| Suomi | 0 | 2 | 4 | 6 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 17.7.–1.8.1976 |
| Isäntäkaupunki: | Montréal, Kanada |
| Osallistujia: | 6073 urheilijaa, 92 maata |
| Lajeja: | 21 urheilumuotoa, 198 lajia |
| Uutta: | Ensimmäinen täydellinen 10 pisteen voimistelusuoritus |
| Suomen mitalit: | 0 kultaa, 2 hopeaa, 4 pronssia |
Montréalin olympialaiset 1976 muistetaan Nadia Comănecin legendaarisista suorituksista ja Afrikan maiden boikotista. Vaikka kisat kärsivät taloudellisista tappioista ja poliittisista jännitteistä, urheilun huippuhetket jäivät elämään.
Olympialaiset 1980 – Moskovan olympialaiset – Boikottien varjostamat kisat
Moskovassa 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1980 järjestetyt kesäolympialaiset olivat historialliset: ensimmäistä kertaa olympialaiset pidettiin sosialistisessa maassa. Kisat jäivät kuitenkin voimakkaasti Yhdysvaltojen johtaman boikotin varjoon, mikä vaikutti osallistujamääriin ja kilpailun tasoon. Silti urheilun riemu, sankaritarinat ja suuret suoritukset loivat vahvan kisamuiston.
Yleistietoa kisoista
- Kisat olivat XXII olympiadin kisat.
- Mukana oli 80 maata (alhaisin osallistujamäärä sitten vuoden 1956).
- Yli 5000 urheilijaa, joista naisia noin 1100.
- Kilpailtiin 203 lajissa 21 urheilumuodossa.
- Ensimmäinen kerta, kun olympialaiset järjestettiin Itä-Euroopassa.
Boikotti
- Yhdysvallat boikotoi kisoja vastalauseena Neuvostoliiton hyökkäykselle Afganistaniin vuonna 1979.
- Yli 60 maata joko boikotoi kisoja tai kilpaili olympialipun alla.
- Länsimaiden poissaolo näkyi erityisesti joissain lajeissa (esim. yleisurheilu, uinti).
Huippuhetkiä ja urheilutähtiä
- Neuvostoliitto hallitsi kisojen mitalitilastoa.
- Aleksandr Dityatin (Neuvostoliitto): ensimmäinen urheilija, joka voitti 8 mitalia yhdessä olympiatapahtumassa (voimistelu).
- Sebastian Coe (Iso-Britannia) ja Steve Ovett (Iso-Britannia): legendaariset 800m ja 1500m juoksutaistelut.
- Naisten kiekossa ja kuulassa nähtiin hurjia tuloksia Itä-Saksan ja Neuvostoliiton urheilijoilta.
Suomalaisten saavutukset
Suomi menestyi hienosti, saavuttaen 9 mitalia, joista 3 kultaa:
- Pertti Karppinen – soutu, yksikkö (toinen peräkkäinen kultamitali)
- Esko Rechardt – purjehdus, Finnjolla (Kulta)
- Arto Härkönen – keihäänheitto (Kulta)
- Kaisa Parviainen – keihäänheitto (Hopea)
- Tapio Sipilä – kreikkalais-roomalainen paini (Hopea)
- mm. judossa ja nyrkkeilyssä (Pronssi)
Mitalitaulukon kärki:
| Maa | K | H | Pr | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Neuvosto. | 80 | 69 | 46 | 195 |
| Itä-Saksa | 47 | 37 | 42 | 126 |
| Bulgaria | 8 | 16 | 17 | 41 |
| Suomi | 3 | 1 | 5 | 9 |
Yhteenveto:
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta: | 19.7.–3.8.1980 |
| Isäntäkaupunki: | Moskova, Neuvostoliitto |
| Osallistujia: | 80 maata, yli 5000 urheilijaa |
| Lajeja: | 21 urheilumuotoa, 203 kilpailua |
| Boikotti: | Yhdysvallat & 60 muuta maata |
| Suomen mitalit: | 3 kultaa, 1 hopea, 5 pronssia |
Moskovan olympialaiset 1980 muistetaan ennen kaikkea politiikasta, mutta myös suomalaisittain onnistuneesta kisamenestyksestä – etenkin Karppinen, Rechardt ja Härkönen nostattivat kansallistunnelmaa.
Olympialaiset 1984 – Los Angelesin olympialaiset – Amerikkalaisen show’n ja boikottien kisat
Los Angelesissa 28. heinäkuuta – 12. elokuuta 1984 järjestetyt XXIII kesäolympialaiset olivat paluu länteen ja täynnä amerikkalaista näyttävyyttä. Kisoja varjosti Neuvostoliiton ja useiden itäblokin maiden boikotti, vastavetona vuoden 1980 Moskovan kisojen länsiboikotille.
Silti kisat onnistuivat yli odotusten niin taloudellisesti kuin tunnelmaltaankin – ja ne loivat pohjan modernin ajan kaupallisille olympialaisille.
Yleistietoa kisoista
- Mukana oli 140 maata ja lähes 7000 urheilijaa, joista noin 1500 naisia
- Kilpailtiin 221 lajissa, 23 eri urheilumuodossa
- Kisat tuottivat ensimmäistä kertaa voittoa – sponsoreiden ja TV-oikeuksien ansiosta
- Olympialaiset järjestettiin ilman valtion rahoitusta, mikä oli ainutlaatuista
Boikotti ja sen vaikutus
- Neuvostoliitto, Itä-Saksa ja 12 muuta sosialistimaata jäivät pois
- Poissaolijat järjestivät omat “Ystävyyskisat” (Druzhba-84)
- Länsimaiden urheilijat hallitsivat useita lajeja, erityisesti Yhdysvallat
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Carl Lewis (USA) voitti neljä kultaa: 100 m, 200 m, pituushyppy, 4×100 m viesti – matki Jesse Owensin saavutuksen vuodelta 1936
- Joan Benoit voitti historian ensimmäisen olympiamaratonin naisille
- Romanian naisvoimistelijat ihastuttivat yleisöä, Romania osallistui poikkeuksellisesti boikotista huolimatta
Suomalaisten saavutukset
Suomi saavutti yhteensä 12 mitalia, joista 4 oli kultaisia. Menestystä tuli etenkin yleisurheilussa, soudussa ja painissa.
Kultamitalistit:
- Pertti Karppinen – soutu, yksikkö
- Juha Tiainen – moukarinheitto
- Tapio Sipilä – kreikkalais-roomalainen paini
- Arto Bryggare – 110 m aidat (pronssia, mutta historiallinen yleisurheilumitali suomalaiselle juoksijalle)
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysvall. | 83 | 61 | 30 | 174 |
| Romania | 20 | 16 | 17 | 53 |
| Länsi-Saksa | 17 | 19 | 23 | 59 |
| Kiina | 15 | 8 | 9 | 32 |
| Suomi | 4 | 2 | 6 | 12 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 28.7.–12.8.1984 |
| Isäntäkaupunki | Los Angeles, Yhdysvallat |
| Osallistujamaat | 140 |
| Urheilijoita | Noin 7000 |
| Lajeja | 23 urheilumuotoa, 221 kilpailua |
| Boikotti | Neuvostoliitto ja Itäblokin maat |
| Suomen mitalit | 4 kultaa, 2 hopeaa, 6 pronssia |
Olympialaiset 1988 – Soulin olympialaiset – Itä ja länsi yhdessä ennen suuria murroksia
Etelä-Korean Soul isännöi XXIV kesäolympialaisia 17. syyskuuta – 2. lokakuuta 1988. Kisat olivat historialliset monella tapaa: kyseessä olivat viimeiset olympialaiset ennen Neuvostoliiton ja Itä-Saksan hajoamista sekä ensimmäiset, joissa useimmat maat ympäri maailman jälleen osallistuivat – laajasti ja boikotoimatta.
Kisojen ilmapiiri oli vakaa ja juhlallinen, ja Etelä-Korea esitteli nopeasti kehittyvää yhteiskuntaansa maailmalle.
Yleistietoa kisoista
- Mukana oli 159 maata ja noin 8500 urheilijaa
- Kilpailuja käytiin 237 lajissa 23 urheilumuodossa
- Kisat muistetaan hyvästä järjestyksestä ja teknisestä toteutuksesta
- Olympiarenkaiden alla kilpailivat sekä itä että länsi – vielä viimeistä kertaa ennen suuria poliittisia muutoksia
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Florence Griffith-Joyner (USA) teki yleisurheilussa historiaa nopeudellaan ja tyyllään: kolme kultaa ja yksi hopea
- Ben Johnsonin doping-käry 100 metrin juoksun jälkeen oli yksi kisojen suurimmista skandaaleista
- Kristin Otto (DDR) voitti peräti kuusi kultaa uinnissa
- Steffi Graf (Saksa) täydensi “Golden Slaminsa” voittamalla olympiakultaa tenniksessä
- Naisten jalkapallo oli näytöslajina ensimmäistä kertaa
Suomalaisten saavutukset
Suomelle kisat eivät olleet mitalimäärällä mitattuna historian parhaimmat, mutta arvokkaita hetkiä nähtiin:
- Tapio Korjus voitti kultaa keihäänheitossa, suomalaisyleisurheilun klassikkolajissa
- Seppo Räty otti pronssia samassa lajissa
- Harri Huhtala oli lähellä mitalia moukarinheitossa
- Suomen saldoksi jäi yhteensä 1 kulta ja 2 pronssia
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Neuvosto. | 55 | 31 | 46 | 132 |
| Itä-Saksa | 37 | 35 | 30 | 102 |
| Yhdysval. | 36 | 31 | 27 | 94 |
| Etelä-Korea | 12 | 10 | 11 | 33 |
| Bulgaria | 10 | 12 | 13 | 35 |
| Suomi | 1 | 0 | 2 | 3 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 17.9.–2.10.1988 |
| Isäntäkaupunki | Soul, Etelä-Korea |
| Osallistujamaat | 159 |
| Urheilijoita | Noin 8500 |
| Lajeja | 23 urheilumuotoa, 237 kilpailua |
| Suomi | 1 kultaa, 0 hopeaa, 2 pronssia |
| Erikoista | Viimeiset kisat ennen kylmän sodan päättymistä |
Olympialaiset 1992 – Barcelonan olympialaiset – Uusi maailmanjärjestys urheilun kentillä
Barcelonassa 25. heinäkuuta – 9. elokuuta 1992 järjestetyt XXV kesäolympialaiset olivat historialliset: ne olivat ensimmäiset täysin “kylmän sodan jälkeiset” kisat, joissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uudet itsenäiset valtiot kilpailivat erikseen tai Yhdistyneen joukkueen nimellä.
Myös Etelä-Afrikka palasi olympialaisiin apartheidin kaatumisen jälkeen, ja Saksa kilpaili jälleen yhtenäisenä maana.
Barcelona sai ylistystä sekä järjestelyistä että tunnelmasta – kisat nostivat kaupungin maailmanlaajuisesti tunnetuksi kulttuuri- ja urheilukohteeksi.
Yleistietoa kisoista
- Mukana oli 169 maata ja yli 9300 urheilijaa
- Kilpailtiin 257 lajissa, 25 eri urheilumuodossa
- Ensimmäistä kertaa mukana olivat:
- NBA-tähdistä koottu USA:n “Dream Team” koripallossa
- Itsensä itsenäiseksi julistaneet entiset Neuvostotasavallat Yhdistyneenä joukkueena
- Saksa yhtenä maana
- Etelä-Afrikka vuosikymmenten poissaolon jälkeen
- Naisten osallistuminen oli ennätyksellistä
Huippuhetkiä ja tähtiä
- USA:n “Dream Team” (Jordan, Magic, Bird jne.) dominoi koripalloa
- Vitaly Scherbo (EUN) voitti miesten telinevoimistelussa kuusi kultamitalia
- Hassiba Boulmerka (Algeria) voitti kultaa 1500 metrillä – ensimmäinen musliminaisten olympiavoitto
- Linford Christie (Iso-Britannia) voitti 100 metrin juoksun 32-vuotiaana
Suomalaisten saavutukset
Suomen mitalisaalis jäi pieneksi, mutta mukana oli tärkeitä hetkiä:
- Jani Sievinen ylsi finaaliin uinnissa
- Jari Isometsä osallistui maastojuoksuun (näytöslaji)
- Suomen mitalit: 1 pronssi
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 37 | 34 | 37 | 108 |
| Yhdistynyt joukkue | 45 | 38 | 29 | 112 |
| Saksa | 33 | 21 | 28 | 82 |
| Kiina | 16 | 22 | 16 | 54 |
| Espanja | 13 | 7 | 2 | 22 |
| Suomi | 0 | 0 | 1 | 1 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 25.7.–9.8.1992 |
| Isäntäkaupunki | Barcelona, Espanja |
| Osallistujamaat | 169 |
| Urheilijoita | Yli 9300 |
| Lajeja | 25 urheilumuotoa, 257 kilpailua |
| Suomi | 0 kultaa, 0 hopeaa, 1 pronssi |
| Erikoista | Dream Team, yhdistynyt Saksa, Etelä-Afrikka mukana |
Olympialaiset 1996 – Atlantan olympialaiset – Satavuotisjuhla ja kaupallisuuden huipentuma
Atlantassa 19. heinäkuuta – 4. elokuuta 1996 järjestetyt XXVI kesäolympialaiset juhlistivat modernin olympialiikkeen 100-vuotista historiaa. Kisat pidettiin Yhdysvalloissa toista kertaa kesäolympialaisten historiassa (ensimmäisen kerran 1932 Los Angelesissa).
Atlanta valittiin isännäksi Ateenan sijaan, mikä herätti kansainvälistä keskustelua kaupallisuuden vaikutuksesta olympiapäätöksiin. Kisat olivat suuria, kiiltäviä – ja ajoittain sekavasti järjestettyjä. Keskellä juhlaa järkytti pommi-isku Centennial Parkissa.
Yleistietoa kisoista
- Mukana oli 197 maata ja yli 10 300 urheilijaa
- Kilpailtiin 271 lajissa, 26 eri urheilumuodossa
- Useita uusia lajeja ja kilpailumuotoja lisättiin ohjelmaan
- Kisat olivat erittäin kaupalliset – sponsoreita enemmän kuin koskaan aiemmin
- Centennial Olympic Park toimi tapahtumien sydämenä
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Michael Johnson (USA) teki historiaa voittamalla sekä 200 m että 400 m juoksun – 200 m maailmanennätys 19.32 oli huikea
- Donovan Bailey (Kanada) voitti 100 m ja teki maailmanennätyksen (9,84)
- Carl Lewis (USA) voitti uransa yhdeksännen olympiakullan – pituushypyssä
- Kerri Strug (USA) toi voimistelun kultaa dramaattisella hypyllä loukkaantuneena
- Kuuba menestyi erityisesti nyrkkeilyssä
Suomalaisten saavutukset
- Valmentaja Jarmo Korhonen ohjasi Kimmo Kinnusen keihäsfinaaliin
- Suomi saavutti yhteensä 4 mitalia, joista yksi oli kulta
- Valmentajavaihdokset ja sukupolvenvaihdos näkyivät tuloksissa
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 44 | 32 | 25 | 101 |
| Venäjä | 26 | 21 | 16 | 63 |
| Saksa | 20 | 18 | 27 | 65 |
| Kiina | 16 | 22 | 12 | 50 |
| Ranska | 15 | 7 | 15 | 37 |
| Suomi | 1 | 1 | 2 | 4 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 19.7.–4.8.1996 |
| Isäntäkaupunki | Atlanta, Yhdysvallat |
| Osallistujamaat | 197 |
| Urheilijoita | Yli 10 300 |
| Lajeja | 26 urheilumuotoa, 271 kilpailua |
| Erityistä | Pommi-isku Centennial Parkissa, Michael Johnsonin ME |
| Suomi | 1 kulta, 1 hopea, 2 pronssia |
Olympialaiset 2000 – Sydney olympialaiset – Järjestyksen ja urheilujuhlan mallikappale
Sydneyn kesäolympialaiset järjestettiin 15. syyskuuta – 1. lokakuuta 2000, ja ne saivat runsaasti kiitosta järjestelyistään, tunnelmastaan ja ympäristöystävällisyydestään. Kisat olivat historian XXVII olympialaiset ja toiset Australiassa – ensimmäiset pidettiin Melbournessa vuonna 1956.
Australiasta tuli kahden viikon ajaksi urheilumaailman keskus, ja Sydneyn ikoniset maisemat – kuten oopperatalo ja satama – toimivat upeana taustana. Monien mielestä kyseessä olivat kaikkien aikojen onnistuneimmat olympialaiset.
Yleistietoa kisoista
- Mukana oli 199 maata ja noin 10 600 urheilijaa
- Kilpailtiin 300 kilpailussa, 28 eri urheilumuodossa
- Kisat painottivat ympäristövastuuta: kisakylä rakennettiin ekologisesti
- Ensimmäinen kerta, kun kaikki maailman tunnustetut maat olivat mukana
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Cathy Freeman (Australia) voitti 400 metrin juoksun kotikisoissa ja sytytti kisojen olympiatulen – hänen voittonsa symboloi sovintoa alkuperäiskansojen kanssa
- Ian Thorpe (Australia) voitti 3 kultaa ja 2 hopeaa uinnissa – 17-vuotiaana supertähti
- Marion Jones (USA) loisti aluksi 5 mitalilla, mutta menetti ne myöhemmin dopingkäryn takia
- Simon Whitfield (Kanada) voitti historian ensimmäisen olympiatriathlonin
- Steve Redgrave (Iso-Britannia) saavutti viidennen soutukultansa viidensissä peräkkäisissä olympialaisissa
Suomalaisten saavutukset
- Purjehdus: Sari Multala sijoittui 5. sijalle (Laser Radial).
- Ammunta: Juha Hirvi toi hopeaa (50 m pienoiskivääri).
- Purjehdus: Thomas Johanson ja Jyrki Järvi saavuttivat pronssia (49er-luokka).
- Paini: Marko Yli-Hannuksela ylsi pronssille (kreikkalais-roomalainen paini).
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 37 | 24 | 32 | 93 |
| Venäjä | 32 | 28 | 28 | 88 |
| Kiina | 28 | 16 | 15 | 59 |
| Australia | 16 | 25 | 17 | 58 |
| Saksa | 13 | 17 | 26 | 56 |
| Suomi | 0 | 1 | 3 | 4 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 15.9.–1.10.2000 |
| Isäntäkaupunki | Sydney, Australia |
| Osallistujamaat | 199 |
| Urheilijoita | n. 10 600 |
| Lajeja | 28 urheilumuotoa, 300 kilpailua |
| Erityistä | Cathy Freemanin voitto ja olympiatulen sytytys |
| Suomi | 1 hopea, 3 pronssia |
Olympialaiset 2004 – Ateenan olympialaiset – Olympialiikkeen kotiinpaluu
Ateena isännöi kesäolympialaisia 13.–29. elokuuta 2004, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1896. Kisat olivat XXVIII kesäolympialaiset ja symbolisesti tärkeä paluu kisojen synnyinsijoille. Tapahtumaa värittivät suuret turvallisuuskustannukset ja viime hetken rakennustyöt, mutta urheilullisesti kisat sujuivat hienosti.
Kisojen visuaaliset elementit ja avajaisten kunnianosoitus antiikin kulttuurille keräsivät kiitosta. Moderni ja perinteinen yhdistyivät tyylikkäästi.
Yleistietoa kisoista
- Mukana 201 maata ja noin 10 600 urheilijaa
- Kilpailtiin 301 lajissa 28 eri urheilumuodossa
- Kisat avasi ja päätti perinteinen stadion, Panathinaiko
- Turvallisuus oli poikkeuksellisen tiukkaa – lähes 1,5 miljardin euron panostus
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Michael Phelps (USA) voitti 6 kultaa ja 2 pronssia – valtava alku hänen olympiahistorialleen
- Hicham El Guerrouj (Marokko) voitti sekä 1500 m että 5000 m juoksun – harvinainen tuplavoitto
- Kelly Holmes (Iso-Britannia) voitti yllättäen kultaa sekä 800 m että 1500 m juoksussa
- Paavo Nurmen patsas oli kisojen keskeinen kuvauskohde – kunnianosoitus Suomen legendalle
Suomalaisten saavutukset
Suomi saavutti Ateenassa 2 hopeamitalia ja 2 pronssimitalia. Kultamitalia ei tällä kertaa tullut, mutta mitaleita tuli sekä perinteisistä lajeista että purjehduksesta.
Juha Hirvi ampui hopeaa 50 metrin pienoiskiväärissä, jatkaen vahvaa suomalaisperinnettä ammunnassa. Painija Marko Yli-Hannuksela otti uransa toisen olympiapronssin kreikkalais-roomalaisessa painissa. Purjehtijat Thomas Johanson ja Jyrki Järvi purjehtivat pronssille 49er-luokassa. Sari Multala jäi niukasti mitalien ulkopuolelle Laser Radial -luokassa sijoittuen viidenneksi.
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 36 | 39 | 26 | 101 |
| Kiina | 32 | 17 | 14 | 63 |
| Venäjä | 27 | 27 | 38 | 92 |
| Australia | 17 | 16 | 16 | 49 |
| Saksa | 13 | 16 | 20 | 49 |
| Suomi | 0 | 2 | 2 | 4 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 13.–29.8.2004 |
| Isäntäkaupunki | Ateena, Kreikka |
| Osallistujamaat | 201 |
| Urheilijoita | n. 10 600 |
| Lajeja | 28 urheilumuotoa, 301 kilpailua |
| Erityistä | Paluu kisojen synnyinkotiin, poikkeuksellinen turvallisuus |
| Suomi | 2 hopeaa, 2 pronssia |
Olympialaiset 2008 – Pekingin olympialaiset – Suuruutta, symboliikkaa ja Kiinan nousu
Pekingin kesäolympialaiset järjestettiin 8.–24. elokuuta 2008. Kisat olivat XXIX olympialaiset ja merkittävä hetki Kiinalle esitellä maailmalle kehittyvää valtaansa. Kisat muistetaan häikäisevistä avajaisista, ultramoderneista suorituspaikoista ja massiivisesta mittakaavasta.
Pekingin olympialaiset olivat suurin urheilutapahtuma siihen mennessä – sekä osanottajamäärällä että medianäkyvyydellä mitattuna. Kiina isäntänä hallitsi myös mitalitaulukkoa ensimmäistä kertaa historiassaan.
Yleistietoa kisoista
- Mukana 204 maata ja yli 11 000 urheilijaa
- Kilpailtiin 302 lajissa 28 eri urheilumuodossa
- Uusia lajeja: BMX-pyöräily, 10 km maratonuinti ja joukkuekilpailu pöytätenniksessä
- Olympiasoihtu kulki ennätykselliset 137 000 km ympäri maailmaa ennen kisoja
- Avajaiset Bird’s Nest -stadionilla ihastuttivat – 15 000 esiintyjää lavalla
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Michael Phelps (USA) teki historiaa voittamalla kahdeksan olympiakultaa – eniten koskaan yksissä kisoissa
- Usain Bolt (Jamaika) nousi maailman tietoisuuteen voittamalla kultaa 100 m, 200 m ja 4×100 m viestissä – kaikki maailmanennätysajoin
- Yelena Isinbayeva (Venäjä) rikkoi seiväshypyn ME:n jälleen ja voitti kultaa
- Kiina voitti peräti 51 kultamitalia – ensimmäistä kertaa mitalitilaston ykkönen
Suomalaisten saavutukset
Pekingin olympialaiset eivät tuoneet Suomelle kultaa, mutta maa saavutti yhteensä 4 mitalia – yhden hopean ja kolme pronssia.
Suomalaiset menestyivät erityisesti ammunnassa, purjehduksessa ja painissa. Koko kisojen onnistunein suomalainen oli Tero Pitkämäki, joka saavutti keihäänheitossa pronssia. Huomionarvoista oli myös urheilijoiden vahva taistelu finaalipaikoista eri lajeissa.
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Kiina | 51 | 21 | 28 | 100 |
| Yhdysval. | 36 | 38 | 36 | 110 |
| Venäjä | 23 | 21 | 28 | 72 |
| Iso-Britannia | 19 | 13 | 15 | 47 |
| Saksa | 16 | 10 | 15 | 41 |
| Suomi | 0 | 1 | 3 | 4 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 8.–24.8.2008 |
| Isäntäkaupunki | Peking, Kiina |
| Osallistujamaat | 204 |
| Urheilijoita | n. 11 000 |
| Lajeja | 28 urheilumuotoa, 302 kilpailua |
| Erityistä | Suurimmat kisat koskaan, Kiinan nousu |
| Suomi | 1 hopea, 3 pronssia |
Olympialaiset 2012 – Lontoon olympialaiset – Modernia perinnettä ja brittiläistä ylpeyttä
Lontoo isännöi kolmatta kertaa kesäolympialaisia 27. heinäkuuta – 12. elokuuta 2012. Kaupunki oli aiemmin järjestänyt kisat vuosina 1908 ja 1948, mutta vuoden 2012 kisat olivat täysin uuden aikakauden juhla – yhdistelmä modernia logistiikkaa, kulttuuria ja perinteistä urheiluhenkeä.
Lontoon kisat onnistuivat erinomaisesti järjestelyiden, tunnelman ja urheilullisten suoritusten osalta. Moni pitää Lontoota eräänä nykyaikaisimpien olympialaisten esikuvista.
Yleistietoa kisoista
- Mukana 204 maata, noin 10 500 urheilijaa
- Kilpailtiin 302 lajissa 26 eri urheilumuodossa
- Kisa-alueet oli jaettu kolmeksi vyöhykkeeksi: Olympic Zone, River Zone ja Central Zone
- Olympiastadion rakennettiin Itä-Lontooseen Stratfordiin
- Kisat painottivat kestävää kehitystä ja kierrätystä – mm. stadion osittain purettava
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Usain Bolt teki historiaa uusimalla kultamitalinsa 100 m, 200 m ja 4×100 m viestissä – jälleen dominoivasti
- Michael Phelps päätti olympiauransa voittamalla neljä kultaa ja kaksi hopeaa – kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija
- Jessica Ennis (GBR) hurmasi kotikansan voittamalla seitsenottelun
- Andy Murray (GBR) voitti miesten tenniksen kultaa kotikentällään
- Mo Farah (GBR) teki uskomattoman tuplavoiton 5000 ja 10 000 metrillä
Suomalaisten saavutukset
Suomi ei saavuttanut kultamitaleita Lontoossa. Mitalisaalis jäi yhteen pronssiin, jonka toi Mira Potkonen naisten nyrkkeilyssä – tämä oli historiallista, sillä naisten nyrkkeily oli ensimmäistä kertaa mukana olympialaisten ohjelmassa.
Suomalaisten parhaat pistesijat:
- Tero Pitkämäki – keihäänheiton 5. sija
- Sari Multala – purjehduksen Laser Radial 7. sija
- Antti Ruuskanen – keihäänheiton 6. sija
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 46 | 28 | 29 | 103 |
| Kiina | 38 | 27 | 23 | 88 |
| Iso-Britannia | 29 | 17 | 19 | 65 |
| Venäjä | 24 | 26 | 32 | 82 |
| Etelä-Korea | 13 | 8 | 7 | 28 |
| Suomi | 0 | 0 | 1 | 1 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 27.7.–12.8.2012 |
| Isäntäkaupunki | Lontoo, Iso-Britannia |
| Osallistujamaat | 204 |
| Urheilijoita | n. 10 500 |
| Lajeja | 26 urheilumuotoa, 302 kilpailua |
| Erityistä | Vahva panostus ympäristö-ystävällisyyteen |
| Suomi | 1 pronssi (Mira Potkonen, nyrkkeily) |
Olympialaiset 2016 – Rio de Janeiron olympialaiset –Ensimmäiset Etelä-Amerikassa
Rio de Janeiro isännöi kesäolympialaisia 5.–21. elokuuta 2016. Nämä olivat ensimmäiset olympialaiset, jotka järjestettiin Etelä-Amerikassa, ja kisojen tunnelma oli värikäs, intohimoinen ja trooppinen – toisaalta myös varjostettu talouskriiseillä ja järjestelyhaasteilla.
Olympialaisten perinteet ja brasilialainen kulttuuri kohtasivat upealla tavalla, ja avajaiset Maracanã-stadionilla olivat yksi kisojen näyttävimmistä hetkistä.
Yleistietoa kisoista
- Mukana oli 207 maata ja yli 11 000 urheilijaa
- Kilpailtiin 306 lajissa 28 urheilumuodossa
- Golf ja rugby palasivat olympialaisten ohjelmaan
- Ensimmäistä kertaa mukana myös pakolaisten joukkue
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Usain Bolt päätti olympiauransa kolmella kultamitalilla – jälleen tuplavoitot 100 m, 200 m ja 4×100 m viestissä
- Michael Phelps palasi vielä kerran ja voitti viisi kultaa ja yhden hopean – kaikkiaan 23 olympiakultaa urallaan
- Simone Biles (USA) nousi supertähdeksi voimistelussa neljällä kullalla ja yhdellä pronssilla
- Neymar johdatti Brasilian miesten jalkapallossa kultaan dramaattisessa loppuottelussa Saksaa vastaan
Suomalaisten saavutukset
Suomen mitalisaalis Rio de Janeirossa jäi vaatimattomaksi, mutta arvokkaita pistesijoja nähtiin useassa lajissa.
Ainoan mitalin toi Mira Potkonen, joka voitti pronssia naisten nyrkkeilyssä (60 kg sarja). Tämä oli samalla Suomen ensimmäinen olympiamitali naisten nyrkkeilyssä.
Suomalaisten pistesijoituksia:
- Tuula Tenkanen – purjehdus, Laser Radial: 5. sija
- Antti Ruuskanen – keihäänheitto: 6. sija
- Tero Pitkämäki – keihäänheitto: 5. sija
- Lotta Lepistö – maantiepyöräily: 10. sija
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 46 | 37 | 38 | 121 |
| Iso-Britannia | 27 | 23 | 17 | 67 |
| Kiina | 26 | 18 | 26 | 70 |
| Venäjä | 19 | 18 | 19 | 56 |
| Saksa | 17 | 10 | 15 | 42 |
| Suomi | 0 | 0 | 1 | 1 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 5.–21.8.2016 |
| Isäntäkaupunki | Rio de Janeiro, Brasilia |
| Osallistujamaat | 207 |
| Urheilijoita | n. 11 000 |
| Lajeja | 28 urheilumuotoa, 306 kilpailua |
| Uutta | Golf ja rugby mukana, pakolaisten joukkue |
| Suomi | 1 pronssi (Mira Potkonen, nyrkkeily) |
Olympialaiset 2020 – Tokion olympialaiset – Kisat ilman yleisöä, mutta täynnä urheilun juhlaa
Tokion kesäolympialaiset järjestettiin poikkeuksellisesti vuoden viiveellä, 23. heinäkuuta – 8. elokuuta 2021, koronaviruspandemian vuoksi. Vaikka yleisöä ei päästetty kisapaikoille ja järjestelyissä oli tiukkoja rajoituksia, kisat tarjosivat silti tunteikkaita hetkiä ja huippu-urheilun huipentumaa.
Japani onnistui isännöinnissä olosuhteisiin nähden erinomaisesti, ja kisat muistetaan myös uusista lajeista, kuten skeittauksesta, kiipeilystä ja surffauksesta.
Yleistietoa kisoista
- 206 osallistujamaata + pakolaisten olympiajoukkue
- Yli 11 000 urheilijaa
- 339 kilpailua 33 urheilumuodossa
- Uudet lajit: skeittaus, sporttikiipeily, surffaus ja karate
- Kisat järjestettiin täysin ilman katsojia
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Karsten Warholm (Norja) juoksi uskomattoman ME:n miesten 400 m aidoissa – 45,94
- Elaine Thompson-Herah (Jamaika) voitti kolme kultaa yleisurheilussa (100 m, 200 m, 4×100 m viesti)
- Neeraj Chopra (Intia) voitti kultaa keihäässä – Intian ensimmäinen yleisurheilun olympiakulta
- Simone Biles vetäytyi useista voimistelun finaaleista mielenterveyssyistä – mutta palasi ja voitti pronssia
- Suomen keihäsmitalitauko katkesi – Lassi Etelätalo ja Oliver Helander heittivät finaalissa, mutta ilman mitalia
Suomalaisten saavutukset
Suomi saavutti kaksi pronssimitalia Tokiossa:
- Matti Mattsson – uinnissa 200 metrin rintauinti, pronssia
- Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski – osallistuivat vahvasti hiihdon yhdistelmämatkalla (nämä mitalit tulivat kuitenkin Pekingin 2022 talvikisoissa, ei Tokiossa – usein sekoitetaan!)
Lisäksi useita pistesijoja:
- Elmo Lakka – 110 m aidat: välierät
- Topi Raitanen – 3000 m esteet: 8. sija
- Lassi Etelätalo – keihäänheitto: 4. sija
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 39 | 41 | 33 | 113 |
| Kiina | 38 | 32 | 18 | 88 |
| Japani | 27 | 14 | 17 | 58 |
| Iso-Britannia | 22 | 21 | 22 | 65 |
| ROC (Venäjä) | 20 | 28 | 23 | 71 |
| Suomi | 0 | 0 | 2 | 2 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 23.7.–8.8.2021 |
| Isäntäkaupunki | Tokio, Japani |
| Osallistujamaat | 206 + pakolaisten joukkue |
| Urheilijoita | Yli 11 000 |
| Lajeja | 33 urheilumuotoa, 339 kilpailua |
| Uutta | Skeittaus, kiipeily, surffaus, karate |
| Suomi | 2 pronssia (Matti Mattsson; toinen alkuperin ei Tokiossa) |
Olympialaiset 2024 – Pariisin olympialaiset – Kolmas kerta Ranskassa, historian hengessä
Pariisin kesäolympialaiset järjestettiin 26. heinäkuuta – 11. elokuuta 2024. Kisat olivat kolmannet Pariisissa (aiemmin 1900 ja 1924), ja samalla 33. nykyaikaiset kesäolympialaiset. Tapahtuma huokui historiaa, mutta esitteli myös uusia tuulia: kilpailuja käytiin ikonisissa paikoissa, kuten Eiffel-tornin juurella, Seinen varrella ja Versailles’n palatsin edustalla.
Pariisin kisat nostivat esiin kestävän kehityksen, sukupuolten tasa-arvon ja nuorisoa kiinnostavat lajit.
Yleistietoa kisoista
- 206 osallistujamaata
- Noin 10 500 urheilijaa, puolet miehiä ja puolet naisia (ensimmäinen täysin tasa-arvoinen olympialaiset)
- 329 kilpailua 32 lajissa
- Uusia tai uudistettuja lajeja: breakdance, skeittaus, sporttikiipeily ja surffaus
- Suuri osa kilpailuista järjestettiin Pariisin keskustan maamerkkien ympäristössä
Huippuhetkiä ja tähtiä
- Noah Lyles (USA) – voitti 100 m ja 200 m juoksut, palaten sprinttien kuninkaaksi
- Faith Kipyegon (Kenia) – tuplavoitto 1500 m ja 5000 m juoksuissa
- Antoine Dupont (Ranska) – rugbyn 7-miehen turnauksen tähti, Ranska hopealle kotikentällä
- Ariana Titmus (Australia) – voitto 200 m ja 400 m vapaauinnissa, päihitti Ledeckyn
- Breakdance-debyytti – Ranskan B-Girl Sarah Bee vei kotikullan
Suomalaisten saavutukset
Suomi osallistui kisaan laajalla joukkueella, mutta mitalit jäivät niukoiksi. Tässä kooste merkittävimmistä suorituksista :
- Kristiina Mäkelä – kolmiloikka, 5. sija
- Topi Raitanen – 3000 m esteet, 6. sija
- Kerttu Niskanen – osallistui maastojuoksun näytöslajiin, ei sijoittunut
- Ella Junnila – korkeushyppy, karsiutui finaalista niukasti
- Suomen jousiammunta ja skeet-toivoilla oli finaalipaikkoja, mutta ei mitaleita
Mitalitaulukon kärki
| Maa | K | H | P | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Yhdysval. | 41 | 36 | 30 | 107 |
| Kiina | 33 | 27 | 21 | 81 |
| Ranska | 24 | 20 | 22 | 66 |
| Iso-Britannia | 21 | 26 | 18 | 65 |
| Australia | 17 | 15 | 19 | 51 |
| Suomi | 0 | 0 | 0 | 0 |
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 26.7.–11.8.2024 |
| Isäntäkaupunki | Pariisi, Ranska |
| Osallistujamaat | 206 |
| Urheilijoita | Noin 10 500 |
| Lajeja | 32 urheilumuotoa, 329 kilpailua |
| Uudet lajit | Breakdance, surffaus, kiipeily |
| Suomi | Ei mitaleita |
Olympialaiset 2028 – Los Angelesin olympialaiset – Kolmas kerta Kaliforniassa
Los Angeles isännöi kesäolympialaisia kolmannen kerran historiassa vuosina 14.–30. heinäkuuta 2028. Edelliset kisat kaupungissa järjestettiin vuosina 1932 ja 1984. Kisoja leimaa vahva yhdysvaltalainen identiteetti, huipputeknologia ja valmiiden infrastruktuurien hyödyntäminen.
Yhdysvaltojen suurkaupunki lupasi järjestää kestävän ja kustannustehokkaan tapahtuman hyödyntämällä jo olemassa olevia stadioneita ja kampuksia – ilman uusien areenoiden massiivista rakentamista.
Yleistietoa kisoista
- Odotettavissa noin 200 maata ja 10 500 urheilijaa
- Lajeja: 35 (ennätysmäärä – mukana useita uusia lajeja)
- Kisoissa pyritään sukupuolten tasa-arvoon kuten Pariisissa 2024
- Kilpailupaikkoina mm. LA Memorial Coliseum, SoFi Stadium, UCLA, USC ja Santa Monica
- Ensimmäistä kertaa mukana: Flag football, kriketti, lacrosse, breakdance (uudelleen), baseball/softball palaa ohjelmaan
Uusia ja palaavia lajeja
Los Angeles 2028 tarjoaa myös ohjelmauudistuksia. Mukana ovat:
- Flag football (NFL:n suosima kontaktiton amerikkalaisen jalkapallon versio)
- Kriketti – kansainvälisen vetovoimansa ansiosta
- Lacrosse – paluu olympialaisiin ensimmäistä kertaa yli vuosisataan
- Baseball/softball – suosittu laji erityisesti USA:ssa ja Japanissa
- Breakdance – palaa Pariisin kisojen menestyksen jälkeen
Huomioita kisaisännästä
- Los Angeles on ainoa kaupunki yhdessä Lontoon kanssa, joka on isännöinyt kesäolympialaisia kolme kertaa
- Kisoja rahoitetaan suurelta osin yksityisesti, ja budjetissa pyritään pysymään ilman valtion tukia
- Kisojen yhteydessä järjestetään myös paralympialaiset
Suomalaisten tavoitteet
Vaikka kisat ovat vielä edessäpäin, Suomella on tähtäimessä mitalit erityisesti:
- Yleisurheilu (mm. keihäänheitto, estejuoksu)
- Purjehdus ja ammunta
- Uinti ja nousevat nuoret tähdet
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 14.–30. heinäkuuta 2028 |
| Isäntäkaupunki | Los Angeles, Yhdysvallat |
| Osallistujamaat | Arvio: noin 200 |
| Urheilijoita | Arvio: noin 10 500 |
| Lajeja | 35 (sisältäen uudet ja palaavat lajit) |
| Erikoista | Kolmas kerta LA:ssa, ei uusia stadioneita |
Olympialaiset 2032 – Brisbanen olympialaiset 2032 – Uusi luku Australian urheiluhistoriassa
Brisbane isännöi kesäolympialaisia ensimmäistä kertaa 23. heinäkuuta – 8. elokuuta 2032. Kisoista tulee kolmannet Australiassa – Sydney 2000 ja Melbourne 1956 olivat aiemmat isännät. Brisbane sai kisat ilman kilpailevaa hakijaa, osana Kansainvälisen olympiakomitean uutta valintamallia.
Olympialaiset 2032 tähdentävät kestävää kehitystä, hajautettua kisamallia ja alueellista osallistumista – tapahtumia järjestetään laajasti Kaakkois-Queenslandin alueella.
Yleistietoa kisoista
- Odotettavissa noin 200 maata ja yli 10 000 urheilijaa
- Kisapaikkoja useissa kaupungeissa: Brisbane, Gold Coast, Sunshine Coast ja Toowoomba
- Panostus vihreään infrastruktuuriin ja vähäpäästöisyyteen
- Kisoissa pyritään jatkamaan sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta urheilussa
- Olympialaisten lisäksi Brisbane isännöi myös paralympialaiset
Uusia ja mahdollisia lajeja
Vaikka lopullinen lajiohjelma vahvistetaan lähempänä kisoja, IOC:n suuntaus viittaa siihen, että 2032 ohjelmassa tullaan näkemään mm.:
- Breakdance jatkamassa suosiotaan
- Flag football, lacrosse ja kriketti voivat pysyä ohjelmassa Los Angelesin 2028 jälkeen
- e-urheilu – keskustelua sen virallistamisesta käydään yhä aktiivisemmin
- Nuoria houkuttelevia lajeja, kuten kiipeily, rullalautailu ja surffaus, on odotettavissa edelleen
Huomioita kisaisännästä
- Brisbane hyödyntää aiempien kisojen tapaan jo olemassa olevia areenoita – uusia rakennetaan vain harkitusti
- Kyseessä ovat ensimmäiset olympialaiset, jotka myönnettiin uuden, nopeutetun isäntäkaupunkivalintaprosessin kautta
- Australian valtio ja Queenslandin osavaltio jakavat vastuun rahoituksesta – kumppanuusmallilla
- Brisbane haluaa profiloitua ilmastotietoisena kisaisäntänä
Suomalaisten tavoitteet
Vaikka kisat ovat vielä kaukana, Suomen urheiluliitot rakentavat jo pitkäjänteistä strategiaa. Erityisesti panostetaan:
- Yleisurheiluun, erityisesti teknisiin lajeihin
- Purjehdukseen, jossa Suomella on perinteisesti vahva historia
- Ammuntaan ja pyöräilyyn, joihin kehitetään uusia valmennusohjelmia
- Naisten palloilulajeihin, kuten jalkapallo ja koripallo
Yhteenveto
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Ajankohta | 23.7.–8.8.2032 |
| Isäntäkaupunki | Brisbane, Australia |
| Osallistujamaat | Arvio: noin 200 |
| Urheilijoita | Arvio: noin 10 500 |
| Lajeja | Arviolta 30–35 (sisältäen uusia lajeja) |
| Erikoista | Hajautettu kisamalli Kaakkois-Queenslandissa |
