Hiihto olympialaiset 2026 - Tulokset & Ohjelma
Katso Italian olympialaisten 2026 Alppihiihdon (Cortina), Maastohiihdon (Tesero), Ampumahiihdon (Anterselva) ja Freestylehiihdon (Livigno) ohjelma, tulokset ja aikataulut sivuiltamme.
Hiihdon ohjelma
Talviolympialaiset 2026 järjestetään upeissa Pohjois-Italian kohteissa, jotka yhdistävät Alppien lumihuiput ja historialliset kaupungit. Hiihdon eri kilpailulajit on jaettu seuraavasti:
Alppihiihto: Cortina d’Ampezzo – legendaarinen laskettelukeskus isännöi alppihiihdon kaikki lajit helmikuun alusta lähtien.
Ampumahiihto: Anterselva – yksi lajin tunnetuimmista keskuksista, jossa kilpaillaan sprintistä yhteislähtöön.
- Maastohiihto: Tesero, Val di Fiemme – hiihtomaailman klassikkopaikka, jossa kisataan koko kisojen ajan eri matkoilla ja viesteissä.
Freestylehiihto: Livigno – nuorekas ja moderni kohde tarjoaa puitteet.
Alppihiihto 7.–22. helmikuuta 2026
| Päivämäärä | Aika | Tapahtuma |
|---|---|---|
| La 7.2. | 12:30–14:50 | Miesten syöksylasku |
| Su 8.2. | 12:30–14:50 | Naisten syöksylasku |
| Ma 9.2. | 11:30–13:15 | Miesten joukkueyhdistetty – syöksylasku |
| Ma 9.2. | 15:00–16:20 | Miesten joukkueyhdistetty – pujottelu |
| Ti 10.2. | 11:30–13:15 | Naisten joukkueyhdistetty – syöksylasku |
| Ti 10.2. | 15:00–16:20 | Naisten joukkueyhdistetty – pujottelu |
| Ke 11.2. | 12:30–14:50 | Miesten Super-G |
| To 12.2. | 12:30–14:50 | Naisten Super-G |
| La 14.2. | 11:00–13:00 | Miesten suurpujottelu – 1. ajo |
| La 14.2. | 14:30–16:20 | Miesten suurpujottelu – 2. ajo |
| Su 15.2. | 11:00–13:00 | Naisten suurpujottelu – 1. ajo |
| Su 15.2. | 14:30–16:20 | Naisten suurpujottelu – 2. ajo |
| Ma 16.2. | 11:00–13:00 | Miesten pujottelu – 1. ajo |
| Ma 16.2. | 14:30–16:20 | Miesten pujottelu – 2. ajo |
| Ke 18.2. | 11:00–13:30 | Naisten pujottelu – 1. ajo |
| Ke 18.2. | 14:30–16:20 | Naisten pujottelu – 2. ajo |
Alppihiihdon kilpailut Milanon Cortinan talviolympialaisissa 2026 koostuvat kymmenestä lajista:
Syöksylasku (miehet ja naiset)
Super-G (miehet ja naiset)
Pujottelu (miehet ja naiset)
Suurpujottelu (miehet ja naiset)
Yhdistetty (miehet ja naiset)
Vuonna 2026 naisten alppihiihtokilpailut järjestetään Cortina d’Ampezzossa Tofanen rinteillä, ja miesten kilpailut Bormiossa Stelvion rinteillä.
Suomen edellinen alppihiihdon olympiamitali tuli vuonna 2006, kun Tanja Poutiainen laski hopealle suurpujottelussa Torinossa. Tätä ennen edellinen suomalaismitali lajissa oli vuodelta 1952!
Ampumahiihto 8.–21. helmikuuta 2026
| Päivämäärä | Aika (Suomen aikaa) | Tapahtuma |
|---|---|---|
| Su 8.2. | 15:05–16:40 | Sekaviesti 4x6 km – Finaali |
| Ti 10.2. | 14:30–16:30 | Miesten 20 km – Finaali |
| Ke 11.2. | 15:15–17:10 | Naisten 15 km – Finaali |
| Pe 13.2. | 15:00–16:40 | Miesten 10 km sprintti – Finaali |
| La 14.2. | 15:00–16:35 | Naisten 7,5 km sprintti – Finaali |
| Su 15.2. | 12:15–13:00 | Miesten 12,5 km takaa-ajo – Finaali |
| Su 15.2. | 15:45–17:00 | Naisten 10 km takaa-ajo – Finaali |
| Ti 17.2. | 15:30–17:10 | Miesten 4x7,5 km viesti – Finaali |
| Ke 18.2. | 15:45–17:20 | Naisten 4x6 km viesti – Finaali |
| Pe 20.2. | 15:15–16:20 | Miesten 15 km yhteislähtö – Finaali |
| La 21.2. | 15:15–16:15 | Naisten 12,5 km yhteislähtö – Finaali |
Ampumahiihto on talvilaji, jossa yhdistyvät maastohiihto ja kivääriammunta. Hiihto tapahtuu vapaalla tyylillä merkityllä radalla, jota kierretään useaan otteeseen kilpailumatkasta riippuen. Jokaisen hiihtokierroksen jälkeen urheilija pysähtyy ampumaan – vuoroin makuulta ja vuoroin pystyasennosta. Jokaisella ampumapaikalla ammutaan viisi laukausta, mutta lajin säännöt voivat vaihdella kilpailutyypin mukaan.
Taulut sijaitsevat 50 metrin päässä, ja niiden koko vaihtelee: makuulta ammuttavien taulujen halkaisija on 45 mm ja pystyammunnassa 115 mm. Jokaisesta ohilaukauksesta seuraa rangaistus – joko ylimääräinen 150 metrin sakkokierros tai yksi lisäminuutti loppuaikaan, erityisesti henkilökohtaisissa kilpailuissa.
Milano Cortina 2026: 11 kilpailutapahtumaa
Seuraavat olympialaiset tarjoavat yhteensä 11 ampumahiihtokilpailua:
Miehet
10 km pikamatka
20 km normaalikilpailu
12,5 km takaa-ajo
15 km yhteislähtö
4 x 7,5 km viesti
Naiset
7,5 km pikamatka
15 km normaalikilpailu
10 km takaa-ajo
12,5 km yhteislähtö
4 x 6 km viesti
Sekajoukkueet
4 x 6 km sekaviesti
Kaikki ampumahiihtokilpailut järjestetään Anterselvassa (saksaksi Antholz), Etelä-Tirolin autonomisella alueella. Kyseessä on kansainvälisesti tunnettu ampumahiihdon keskus, jossa on järjestetty useita MM-kilpailuja ja maailmancupin osakilpailuja.
Tiesitkö?
Suomen ainoa olympiamitali ampumahiihdossa on hopea vuodelta 1992, kun Heikki Ikola, Harri Eloranta, Juhani Suutarinen ja Esa Keskinen nappasivat hopeaa miesten 4 × 7,5 km viestissä Albertvillen talviolympialaisissa.
Maastohiihto 7.–22. helmikuuta 2026
| Päivämäärä | Kellonaika (Suomen aikaa) | Tapahtuma |
|---|---|---|
| La 7.2. | 14:00–15:50 | Naisten 10km + 10km Skiathlon – Finaali |
| Su 8.2. | 13:30–15:00 | Miesten 10km + 10km Skiathlon – Finaali |
| Ti 10.2. | 10:15–11:45 | Naisten ja miesten sprintti (perinteinen) – Karsinta |
| Ti 10.2. | 12:45–14:50 | Naisten ja miesten sprintti (perinteinen) – Finaalit |
| To 12.2. | 14:00–15:55 | Naisten 10km (vapaa) – Finaali |
| Pe 13.2. | 13:00–14:55 | Miesten 10km (vapaa) – Finaali |
| La 14.2. | 13:00–15:00 | Naisten 4 x 7.5km viesti – Finaali |
| Su 15.2. | 13:00–15:00 | Miesten 4 x 7.5km viesti – Finaali |
| Ke 18.2. | 10:45–11:45 | Miesten ja naisten joukkuesprintti (vapaa) – Karsinta |
| Ke 18.2. | 12:45–14:15 | Miesten ja naisten joukkuesprintti (vapaa) – Finaalit |
| La 21.2. | 12:00–15:05 | Miesten 50km (perinteinen yhteislähtö) – Finaali |
| Su 22.2. | 11:00–14:35 | Naisten 50km (perinteinen yhteislähtö) – Finaali |
Vuoden 2026 talviolympialaisissa kilpaillaan 12 maastohiihtolajissa – ja historiallisena uutuutena miehet ja naiset hiihtävät ensi kertaa samat matkat. Tämä tasa-arvoteko on merkittävä muutos lajin perinteisiin.
Ohjelmassa ovat seuraavat kilpailut:
10 + 10 km skiathlon (naiset ja miehet)
Sprintti (naiset ja miehet)
Vapaa tyylin parisprintti (naiset ja miehet)
4 x 7,5 km viesti (naiset ja miehet)
10 km vapaa tyyli (naiset ja miehet)
50 km perinteinen tyyli yhteislähtö (naiset ja miehet)
Kilpailut hiihdetään Teserossa, Val di Fièmmessä, Teseron maastohiihtostadionilla – yhdellä Italian tunnetuimmista hiihtokeskuksista, joka on isännöinyt aiemmin myös MM-kilpailuja ja maailmancupin osakilpailuja.
Tiesitkö?
Suomi on maastohiihdon olympiamitalitilaston kolmonen – heti Norjan ja Venäjän jälkeen. Suomalaiset ovat voittaneet yhteensä 84 olympiamitalia maastohiihdossa, joista 20 on kultaisia.
Freestylehiihto 7.–22. helmikuuta 2026
| Päivämäärä | Aika (Suomen aikaa) | Tapahtuma |
|---|---|---|
| La 7.2. | 11:30–13:45 | Naisten Freeski Slopestyle – Karsinta |
| La 7.2. | 15:00–17:15 | Miesten Freeski Slopestyle – Karsinta |
| Ma 9.2. | 13:30–15:20 | Naisten Freeski Slopestyle – Finaali |
| Ti 10.2. | 12:15–13:15 | Miesten kumparelasku – Karsinta #1 |
| Ti 10.2. | 13:30–15:20 | Miesten Freeski Slopestyle – Finaali |
| Ti 10.2. | 15:15–16:15 | Naisten kumparelasku – Karsinta #1 |
| Ke 11.2. | 12:00–12:45 | Naisten kumparelasku – Karsinta #2 |
| Ke 11.2. | 15:15–16:35 | Naisten kumparelasku – Finaali |
| To 12.2. | 11:00–11:45 | Miesten kumparelasku – Karsinta #2 |
| To 12.2. | 13:15–14:35 | Miesten kumparelasku – Finaali |
| La 14.2. | 11:30–13:05 | Naisten Dual Moguls – Finaali |
| La 14.2. | 20:30–22:45 | Naisten Freeski Big Air – Karsinta |
| Su 15.2. | 11:30–13:05 | Miesten Dual Moguls – Finaali |
| Su 15.2. | 20:30–22:45 | Miesten Freeski Big Air – Karsinta |
| Ma 16.2. | 20:30–22:05 | Naisten Freeski Big Air – Finaali |
| Ti 17.2. | 12:00–13:15 | Naisten Aerials – Karsinta |
| Ti 17.2. | 14:30–15:45 | Miesten Aerials – Karsinta |
| Ti 17.2. | 20:30–22:05 | Miesten Freeski Big Air – Finaali |
| Ke 18.2. | 12:30–14:05 | Naisten Aerials – Finaali |
| To 19.2. | 11:30–13:30 | Miesten Freeski Halfpipe – Karsinta |
| To 19.2. | 12:30–14:05 | Miesten Aerials – Finaali |
| To 19.2. | 20:30–22:30 | Naisten Freeski Halfpipe – Karsinta |
| Pe 20.2. | 11:00–12:30 | Naisten Ski Cross – Karsinta |
| Pe 20.2. | 13:00–14:40 | Naisten Ski Cross – Finaali |
| Pe 20.2. | 20:30–22:20 | Miesten Freeski Halfpipe – Finaali |
| La 21.2. | 11:00–12:30 | Miesten Ski Cross – Karsinta |
| La 21.2. | 11:45–13:35 | Sekajoukkueen Aerials – Finaali |
| La 21.2. | 13:00–14:40 | Miesten Ski Cross – Finaali |
| La 21.2. | 20:30–22:20 | Naisten Freeski Halfpipe – Finaali |
Milano Cortina 2026 -talviolympialaisissa freestyle-hiihto tarjoaa 15 tapahtumaa, joissa yhdistyvät tekninen taituruus, huima vauhti ja ilmiömäiset temput. Laji on tunnettu luovuudestaan ja korkeista ilmakaareistaan, ja se vetää puoleensa niin yleisön kuin urheilijat ympäri maailmaa.
Ohjelmassa nähdään seuraavat kilpailut:
Aerials eli ilmalennot (naiset ja miehet)
Mogulit (naiset ja miehet)
Parimogulit (naiset ja miehet)
Ski cross -krossilasku (naiset ja miehet)
Freeski Halfpipe (naiset ja miehet)
Freeski Slopestyle (naiset ja miehet)
Freeski Big Air (naiset ja miehet)
Sekajoukkueen ilmalentokilpailu
Kaikki freestyle-hiihdon tapahtumat järjestetään Livignossa, Valtellinan alueella, joka tunnetaan paitsi upeista vuoristomaisemista myös vapaalaskun ja lumilajien huippukeskuksena.
Hiihdon tulokset
Tuloksia ei ole vielä saatavilla – ne päivitetään sivuillemme heti kilpailujen alettua. Seuraa ohjelmaa ja aikatauluja pysyäksesi ajan tasalla!
Televisionti
Hiihtoa voit seurata kisojen aikana YLE2-kanavalta ja YLE Areenasta.
Suomen hiihto joukkue Italia Olympialaiset
Hiihtäjiä ei vielä ole julkistettu
Hiihdon historia olympiakisoissa
Ampumahiihdon alkuperä
Jääkiekkolaji sai alkunsa Kanadassa 1800-luvun alkupuolella, vaikka termi ”hockey” tuleekin vanhasta ranskalaisesta sanasta ”hocquet”, joka tarkoittaa ”keppiä”. Vuoden 1860 paikkeilla jääkiekossa pallo korvattiin kiekolla, ja vuonna 1879 kaksi McGillin yliopiston opiskelijaa, Robertson ja Smith, kirjasivat ensimmäiset viralliset säännöt.
Ensimmäinen tunnustettu joukkue, McGill University Hockey Club, perustettiin vuonna 1880, jolloin jääkiekosta tuli Kanadan kansallisurheilulaji ja se alkoi levitä laajasti maan eri osiin. Kanadan kenraalikuvernööri perusti vuonna 1892 Stanley Cupin, jonka ensimmäisenä voitti Montreal Amateur Athletic Association -seuran edustusjoukkue.
1890-luvulla jääkiekko alkoi levitä myös Kanadan eteläpuolelle Yhdysvaltoihin, jossa ensimmäinen dokumentoitu ottelu pelattiin vuonna 1895 Johns Hopkinsin ja Yalen yliopistojen välillä. Pian tämän jälkeen laji saapui Eurooppaan, ja olympialaisiin jääkiekko tuli ensi kertaa Antwerpenin kesäolympialaisissa vuonna 1920.
Ampumahiihdon olympia säännöt
Pikamatkoilla naiset hiihtävät 7,5 kilometriä ja miehet 10 kilometriä. Matkan aikana pysähdytään kahdesti ampumapaikalle, jossa urheilijoiden on osuttava viiteen tauluun viidellä patruunalla kummallakin kerralla.
Takaa-ajokilpailussa lähtöjärjestys määräytyy pikamatkan tulosten mukaan – kilpailijat starttaavat siinä järjestyksessä ja samalla aikaviiveellä, jolla he jäivät sprintin voittajasta. Ampumapaikalla pysähdytään neljä kertaa, ja jokaisella kerralla on jälleen viisi taulua, joihin pyritään osumaan viidellä laukauksella.
Yksilökilpailu on pisin kilpailumuoto: naiset hiihtävät 15 kilometriä ja miehet 20 kilometriä. Ampumapaikkoja on neljä, ja jokaisella kerralla on osuttava viiteen maaliin viidellä laukauksella. Jokaisesta ohilaukauksesta lisätään kilpailijan aikaan yksi rangaistusminuutti – tässä muodossa ei siis suoriteta sakkokierroksia.
Viestissä nelihenkinen joukkue kilpailee nopeudessa: miehet hiihtävät kukin 7,5 kilometriä (yhteensä 30 km) ja naiset 6 kilometriä (yhteensä 24 km). Lähtö tapahtuu yhteislähdöllä ensimmäisten hiihtäjien osalta. Jokaisella urheilijalla on kaksi ampumasuoritusta, ja käytössään viisi varsinaista laukausta sekä kolme varapatruunaa – jotka voidaan ladata yksitellen – osumien varmistamiseksi viiteen tauluun per ampumakerta.
Sekaviestissä (4 x 6 km) kilpailee 20 joukkuetta, joissa on kaksi naista ja kaksi miestä. Jokainen joukkueen jäsen hiihtää 6 kilometriä. Kilpailu käynnistyy yhteislähdöllä, ja jokaisella urheilijalla on kaksi ampumakertaa – yksi makuuasennossa ja toinen pystystä. Molemmissa ammunnoissa pyritään osumaan viiteen maaliin, ja käytettävissä on viisi pääpatruunaa sekä kolme lisäluotia, jotka ladataan tarvittaessa yksitellen.
Yhteislähtökilpailussa radalle lähtee samanaikaisesti 30 urheilijaa. Naiset kilpailevat 12,5 kilometrin ja miehet 15 kilometrin matkalla. Ampumapaikalle pysähdytään neljä kertaa, ja jokaisella pysähdyksellä täytyy osua viiteen tauluun viidellä laukauksella.
Alppihiihdon alkuperä
Moderni alppihiihto sai alkunsa 1800-luvun loppupuolella, kun norjalainen hiihtotaituri Sondre Norheim teki suksista suositut. Laji sai ensiesiintymisensä olympialaisissa vuonna 1936 Garmisch-Partenkirchenin kisoissa, joissa miehet ja naiset kilpailivat yhdistetyssä laskussa (syöksylasku + pujottelu). Vuoteen 1948 mennessä sekä syöksy- että pujottelukisat eriytettiin omiksi kilpailuikseen. Suurpujottelu otettiin mukaan ohjelmaan vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa ja super-G liittyi mukaan vuonna 1988.
Alppihiihdon olympia säännöt
Milano Cortina 2026 -talviolympialaisissa alppihiihtolajit kattavat sekä vauhtilajit kuten syöksylasku ja super-G, että tekniset lajit kuten pujottelu ja suurpujottelu. Mukana on myös yhdistelmälajeja, kuten alppiyhdistetty, joka yhdistää nopeuden ja teknisen taidon.
Vauhtilajit
Syöksylaskussa ja super-G:ssä lasketaan pitkillä radoilla, jotka kestävät yli puolitoista minuuttia ja joissa porttien välimatkat ovat suuria. Tämä mahdollistaa alppihiihdon kovimmat nopeudet. Ennen kilpailua urheilijat voivat harjoitella rataa ja kokeilla parhaat laskulinjat ajanotollisissa harjoituksissa.
Super-G eli super-suurpujottelu on alppihiihdon toiseksi nopein laji ja suhteellisen uusi tulokas – Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) lisäsi sen virallisiin kilpailuihin vuonna 1982. Reitti on merkitty porttipareilla, ja jokaisen portin läpi on laskettava – yksikin ohitus johtaa hylkäykseen. Verrattuna muihin pujottelumuotoihin, super-G:ssä kaarteet ovat loivempia ja vauhdit suurempia. Kilpailut käydään usein samoilla rinteillä kuin syöksylasku.
Sekä syöksylasku että super-G ratkaistaan yhdellä laskulla, ja nopein aika vie voiton.
Tekniset lajit
Erikoispujottelu eli pujottelu on alppihiihdon lyhin kilpailu, kestoltaan 50–60 sekuntia, ja siinä on eniten käännöksiä. Kilpailijat pujottelevat nopeasti peräkkäin asetettujen porttien läpi aina maaliviivalle asti. Portit täytyy läpäistä koskettaen niitä, joten suojavarusteet käsissä, jaloissa ja kasvoissa ovat tärkeät. Kilpailussa lasketaan kaksi laskua samassa rinteessä mutta eri radoilla. Voittaja on se, jolla on pienin yhteenlaskettu aika. Toiseen laskuun lähdetään käännetyssä järjestyksessä ensimmäisen kierroksen 30 parhaan osalta (30. aloittaa), muiden järjestys säilyy ennallaan.
Suurpujottelussa kaarteiden välimatkat ovat 20–30 metriä, ja lasku kestää noin minuutin tai puolitoista. Rata on loivapiirteisempi kuin pujottelussa, ja reitti on merkitty porteilla eikä sauvoilla. Koska porttien läpäisy on sujuvampaa, turvavarusteiden tarve on vähäisempi. Kuten pujottelussa, kilpailu koostuu kahdesta laskusta samalla rinteellä mutta eri radoilla. Kaikki ensimmäisen kierroksen maaliin päässeet jatkavat toiseen. Toisen kierroksen lähtöjärjestys määräytyy kuten pujottelussa – 30 parasta lähtevät käänteisessä järjestyksessä.
Yhdistelmälaji
Alppiyhdistetyssä mitataan sekä nopeutta että teknistä osaamista. Kilpailu koostuu yhdestä syöksylaskusta ja yhdestä pujottelulaskusta. Loppusijoitus määräytyy näiden kahden ajan summasta – tasapainoinen suoritus molemmissa on avain menestykseen.
Maastohiihdon alkuperä
Maastohiihto juontaa juurensa kauas menneisyyteen. Sana “suksi” pohjautuu muinaisnorjan sanaan skid, joka tarkoitti pitkää puunpalaa. Pohjois-Euroopan lumisissa maissa suksia käytettiin vuosisatojen ajan talvisiin arkisiin askareisiin – metsästykseen, polttopuiden keruuseen ja liikkumiseen kylien välillä. Etäisyydet olivat pitkiä, yhteisöt pieniä ja eristyksissä, joten hiihto oli paitsi elinehto myös keino pitää yhteyttä muihin.
1800-luvun loppupuolella maastohiihto alkoi kehittyä urheilumuodoksi, ja Norjan armeijayksiköt ottivat lajin osaksi harjoitteluaan. Ensimmäinen virallisesti dokumentoitu kilpailu järjestettiin vuonna 1842. Lajin leviämiseen Euroopassa vaikutti merkittävästi Fridtjof Nansenin kuuluisa Grönlannin ylitys suksilla vuonna 1888. Tämän jälkeen laji sai laajempaa näkyvyyttä, ja Holmenkollenin legendaarinen hiihtofestivaali käynnistyi vuonna 1892 – aluksi keskittyen pohjoismaiseen yhdistelmään. Vuonna 1901 ohjelmaan lisättiin oma maastohiihtokilpailu.
Historia
Maastohiihto nousi nopeasti suuren yleisön suosioon ja pääsi mukaan olympialajeihin heti ensimmäisissä talvikisoissa Chamonix’ssa vuonna 1924 miesten kilpailuilla. Naisten sarjat saivat olympiastatuksen Oslon kisoissa 1952. Alussa norjalaiset hallitsivat lajia, mutta pian myös ruotsalaiset, suomalaiset ja venäläiset nousivat kärkikahinoihin.
Maastohiihdon olympia säännöt
Maastohiihto jakautuu kahteen eri tyylilajiin: perinteiseen ja vapaan tyylin hiihtoon. Perinteisessä tyylissä hiihtäjät etenevät ladulla suoraan, ladun uriin nojaten. Vapaassa eli luistelutyylissä liike muistuttaa luistelua, ja suksi käy sivuttaissuunnassa edistymissuuntaan nähden. Olympialaisissa kilpailuja järjestetään molemmilla tyyleillä – joko perinteisellä tai vapaalla.
Milano Cortina 2026 -maastohiihtokilpailut
Olympialaisissa kilpailut käydään seuraavalla tavalla:
10 km + 10 km skiathlon: Hiihtäjät lähtevät yhteislähdöllä, rinnakkain lähtöviivalta. Ensimmäinen puolikas hiihdetään perinteisellä tyylillä, ja puolimatkan kohdalla stadionilla vaihdetaan sukset ja siirrytään vapaaseen tyyliin. Maaliin ensimmäisenä ehtivä voittaa.
50 km massalähtö, perinteinen tyyli: Kaikki kilpailijat starttaavat yhtä aikaa. Kilpailu käydään perinteisellä tyylillä, ja nopein hiihtäjä maalissa on voittaja.
4 x 7,5 km viesti: Joukkueet, joissa on neljä hiihtäjää, lähtevät liikkeelle yhteislähdöllä. Kukin urheilija hiihtää 7,5 kilometrin osuuden. Ensimmäisenä maaliviivan ylittävä joukkue vie voiton.
Perinteinen sprintti: Kilpailu alkaa aika-ajolla, jossa hiihtäjät lähtevät matkaan 15 sekunnin välein. Nopeimmat 30 hiihtäjää etenevät pudotusvaiheeseen, jossa kisataan viidessä kuuden hengen erässä. Jokaisesta erästä kaksi parasta ja kaksi nopeinta aikojen perusteella etenevät semifinaaleihin. Molemmissa semifinaaleissa on kuusi hiihtäjää, ja finaalipaikat ratkeavat niiden perusteella.
Vapaa sprinttiviesti (freestyle team sprint): Aluksi hiihtäjät lähtevät yksittäin 30 sekunnin välein. Finaaliin valitaan 15 joukkuetta. Jokaisessa joukkueessa on kaksi hiihtäjää, jotka vuorottelevat osuuksia ja tekevät yhteensä kolme vaihtoaan. Ensimmäisenä maalissa oleva joukkue voittaa.
Freestylehiihdon alkuperä
Freestyle-hiihto syntyi 1960-luvulla, aikana jolloin yhteiskunta oli murroksessa ja ihmiset kaipasivat yhä enemmän vapautta – myös urheilussa. Tämä tarve itsensä ilmaisemiseen johti täysin uudenlaisten ja näyttävien hiihtotyylien syntyyn. Lajia kutsuttiin aluksi nimellä hotdogging, koska se yhdisti akrobatiaa, ilmalentoja ja vauhtia hurjapäisellä otteella. Vuonna 1979 Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) tunnusti freestyle-hiihdon virallisesti lajiksi ja loi turvallisuutta parantavat säännöt. Jo seuraavana vuonna järjestettiin ensimmäinen FIS:n maailmancup-kiertue.
Historia
Freestyle-hiihto esiteltiin ensimmäistä kertaa olympialaisissa Calgaryn kisoissa 1988 näytöslajina. Mukana olivat miesten ja naisten kumparelasku, hypyt ja hiihtobaletti. Vuonna 1992 kumparelaskusta tuli virallinen mitalilaji Albertvillen olympialaisissa, ja hypyt seurasivat perässä Lillehammerissa 1994. Ski cross teki olympiadebyyttinsä Vancouverissa 2010. Slopestyle ja halfpipe liittyivät mukaan Sotšin kisoissa 2014.
Milano Cortina 2026 -kisoissa mukana on myös miesten ja naisten parikumparelasku, joka täydentää freestyle-hiihtojen vauhdikkaan ohjelman.
Freestylehiihdon olympia säännöt
Kumparelaskussa urheilijat laskevat jyrkkää rinnettä, joka on täynnä epätasaisuuksia. Laji yhdistää teknisiä käännöksiä, ilmahypyt, akrobaattiset liikkeet ja nopeuden saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Parikumparelasku, joka nähdään ensimmäistä kertaa olympialaisissa Milano Cortina 2026 -kisoissa, vie jännityksen uudelle tasolle: kaksi hiihtäjää kilpailee rinta rinnan samalla radalla.
Hypyissä (aerials) hiihtäjät ampaisevat ilmaan hyppyriltä ja suorittavat näyttäviä temppuja ennen laskeutumista jyrkkään, 34–39 asteen rinteeseen, joka on noin 30 metriä pitkä.
Ski cross alkaa aika-ajolla, jossa kilpailijat pujottelevat alas radan, joka sisältää hyppyreitä, kumpuja ja kallistettuja mutkia. Sen jälkeen seuraa pudotusvaihe, jossa neljä kilpailijaa lasketaan yhtä aikaa samalle radalle – nopeat refleksit ja sijoittuminen ovat kaikki kaikessa.
Slopestylessa urheilijat laskevat radan, joka on täynnä erilaisia esteitä kuten reilejä ja erimuotoisia hyppyreitä. Suorituksia arvioidaan temppujen monipuolisuuden, luovuuden ja laadun perusteella.
Halfpipessa kilpailijat tekevät sarjan temppuja puoliympyrän muotoisella radalla, jossa seinämät mahdollistavat korkeita ilmalentoja ja näyttäviä liikesarjoja.
Big air -lajissa urheilijat ottavat vauhtia jyrkästä rinteestä ja hyppäävät valtavasta hyppyristä, jonka avulla he suorittavat ilmassa monimutkaisia temppuja ennen laskeutumista.