Olympialaiset avajaiset ovat ainutlaatuinen juhla, jossa yhdistyvät urheilu, kulttuuri ja visuaalinen spektaakkeli. Vuoden 2026 talviolympialaiset avataan upealla tavalla Italian Milano-Cortinassa. Olympialaisten avajaiset keräävät joka kerta miljoonia katsojia ympäri maailman, ja tunnelma on odottava myös Suomessa, sillä talvilajit ovat suomalaisille erityisen rakkaita.
Olympialaisten avajaiset järjestetään San Siron stadionilla Milanossa perjantaina 6. helmikuuta 2026. Olympiakisat jatkuvat aina 22. helmikuuta asti. Tarkka kellonaika ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa, mutta yleensä avajaiset ajoitetaan alkuillalle, jotta mahdollisimman moni ympäri maailman.
Olympialaisten avajaiset noudattavat perinteisesti tiettyä kaavaa:
Kulttuuriesitykset – isäntämaa esittelee omaa kulttuuriaan ja historiaansa.
Urheilijoiden marssi – osallistuvien maiden urheilijat marssivat stadionille kantaen ylpeinä maansa lippuja.
Viralliset puheet – muun muassa Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan puhe ja kisojen julistus avatuksi.
Olympiatulen sytyttäminen – seremonian odotetuin hetki, joka päättyy näyttäviin ilotulituksiin ja musiikkiesityksiin.
Milano-Cortinassa odotetaan erityisesti italialaisten talviperinteiden, alppikulttuurin ja muodin olevan näyttävästi esillä ohjelmassa.
Olympialaisten avajaisten ohjelma on perinteisesti huolellisesti rakennettu kokonaisuus, joka yhdistää taiteen, kulttuurin, urheilun ja teknologian vaikuttavaksi spektaakkeliksi. Seremonia ei ole pelkästään kilpailujen aloitus, vaan se toimii myös isäntämaan käyntikorttina – tilaisuutena esitellä sen historiaa, identiteettiä ja luovuutta koko maailmalle.
Ohjelma sisältää usein monumentaalisia esityksiä, musiikkia, tanssia, valoshow’ta sekä symbolisia hetkiä, kuten urheilijaparaatin, olympiatulen sytytyksen ja olympiavalojen sekä lipun noston. Näiden elementtien kautta avajaiset luovat yhteisöllisyyden ja rauhan viestin, joka heijastaa koko olympialiikkeen ydinarvoja.
Jokainen isäntäkaupunki tuo mukaan oman tyylinsä ja tarinansa, tehden jokaisista avajaisista ainutlaatuisen ja historiallisesti merkittävän osan olympialaisten perintöä.
Milano-Cortinan avajaisiin odotetaan italialaista tyyliä, talvista tunnelmaa ja kansainvälisiä tähtiä. Ohjelmaan kuulunee niin klassista musiikkia Giuseppe Verdin sävelin kuin modernimpaa viihdettä italialaisten tähtien, kuten Andrea Bocellin ja Laura Pausinin johdolla.
Avajaisten ehdoton kohokohta on olympiatulen sytyttäminen, joka symboloi kisojen virallista alkua ja olympiahengen syttymistä. Tämä hetki on täynnä tunnelmaa, jännitystä ja visuaalista näyttävyyttä – ja se on yksi seuratuimmista ja muistetuimmista osuuksista koko tapahtumassa.
Tulen sytytys toteutetaan joka kerta uudella, kekseliäällä ja usein teknisesti huikealla tavalla, joka kuvastaa isäntämaan luovuutta ja kulttuurista identiteettiä. Esimerkiksi Barcelona 1992 muistetaan jousiampujasta, joka sytytti tulen palavalla nuolella, ja Peking 2008:n avajaisissa nähtiin huikea kiipeilytelineellä liekin sytyttänyt urheilija stadionin yläpuolella.
Itse tuli saapuu kisapaikalle perinteisen soihtuviestin kautta, jonka lähtöpiste on antiikin Olympia Kreikassa – sama paikka, jossa muinaiset olympiakisat aikoinaan saivat alkunsa. Tuli siirtyy viestinviejien käsissä maasta toiseen, usein viikkojen ajan, ennen kuin se saapuu kisakaupunkiin.
Sytytyshetki tiivistää koko avajaisseremonian tunnelman yhteen hetkeen, jossa yhdistyvät historia, perinne, moderni teknologia ja urheilun yhtenäisyyden sanoma. Se on hetki, joka saa stadionin hurraamaan – ja miljoonat televisionkatsojat ympäri maailmaa hiljentymään.
Olympialaiset avajaiset Milano-Cortina 2026 tulevat olemaan yksi historian visuaalisesti upeimmista avajaisista. Avajaisten avulla maa voi lisätä matkailua ja vahvistaa omaa brändiään kansainvälisesti. Esimerkiksi aiemmat kisat ovat tuoneet isäntämaille mittavia tuloja ja näkyvyyttä:
Torino 2006: Avajaiset nostivat Italian alppialueiden profiilia merkittävästi, lisäten alueen matkailua kisojen jälkeenkin.
Vancouver 2010: Kanada onnistui esittelemään kulttuuriaan tavalla, joka nosti matkailijamääriä merkittävästi myös seuraavina vuosina.
Myös Milano-Cortina pyrkii hyödyntämään avajaiset tuomalla esiin Italian alppikulttuuria, designia sekä paikallisia perinteitä ja teknologiaa.
Avajaisten seuraaminen onnistuu helposti Ylen kanavien kautta. Pääasiallinen lähetyskanava on TV2, joka on jo vuosikymmenien ajan toiminut suomalaisten luottokanavana olympialaisten aikaan. Lisäksi Yle Areena tarjoaa vaihtoehtoisen ja joustavan tavan seurata lähetystä. Seremonian voi katsoa suorana lähetyksenä tai palata siihen jälkikäteen tallenteena. Palvelu on erityisen arvokas myös suomalaisille, jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla.
Monet suomalaiset odottavat jo innolla tapahtumaa, sillä Olympialaisten avajaiset Milano-Cortinassa tuovat jälleen talviurheilun lähelle sydäntämme. Suomen joukkueen osallistuminen olympialaisten avajaisiin on aina tunteikas hetki suomalaisille katsojille.
2022 – Valtteri Filppula (jääkiekko)
2018 – Janne Ahonen (mäkihyppy)
2014 – Enni Rukajärvi (lumilautailu)
2010 – Ville Peltonen (jääkiekko)
2006 – Janne Lahtela (kumparelasku)
2002 – Toni Nieminen (mäkihyppy)
1998 – Janne Ahonen (mäkihyppy)
1994 – Marja-Liisa Kirvesniemi (maastohiihto)
ensimmäinen naispuolinen lipunkantaja
1992 – Timo Blomqvist (jääkiekko)
1988 – Pertti Niittylä (pikaluistelu)
1984 – Jorma Valtonen (jääkiekko)
1980 – Heikki Ikola (ampumahiihto)
1976 – Rauno Miettinen (yhdistetty)
1972 – Juha Mieto (maastohiihto)
1968 – Veikko Kankkonen (mäkihyppy)
1964 – Veikko Hakulinen (ampumahiihto)
1960 – Paavo Korhonen (yhdistetty)
1956 – Antti Hyvärinen (mäkihyppy)
1952 – Heikki Hasu (yhdistetty)
1948 – Pekka Vanninen (yhdistetty)
1936 – Sulo Nurmela (maastohiihto)
1932 – Ossi Blomqvist (pikaluistelu)
1928 – Esko Järvinen (yhdistetty/mäkihyppy)
1924 – Armas Palmros (yhdistetty)
Erityisesti mäkihyppääjä Janne Ahonen on kantanut Suomen lippua kahdesti (1998 ja 2018). Hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi teki historiaa olemalla ensimmäinen naispuolinen suomalainen lipunkantaja talviolympialaisissa.
Tiesitkö?
Akilles Järvinen, Esko Järvisen veli, kantoi Suomen lippua kolmissa peräkkäisissä kesäolympialaisissa (1928, 1932 ja 1936). Järvisten perhe on ainutlaatuinen suomalaisessa olympiahistoriassa, sillä heidän isänsä Verner Järvinen oli myös olympiaurheilija.
Suomalaisille olympialaisten avajaiset ovat usein merkittäviä tunnekokemuksia, joista erityisesti seuraavat ovat jääneet historiaan:
Helsinki 1952: Olympialaisten avajaiset Helsingissä olivat suuri ylpeyden hetki koko Suomelle, ja Paavo Nurmen sytyttämä olympiatuli symboloi suomalaisen urheilun kansainvälistä asemaa.
Sarajevo 1984: Marja-Liisa Kirvesniemi kantoi Suomen lippua, ja hänen menestyksensä hiihdossa myöhemmin teki tästä hetkestä entistä merkittävämmän suomalaisille.
Nagano 1998: Avajaisissa Japanissa Suomen joukkueen näyttävä sisääntulo sai erityistä huomiota suomalaiskatsojilta kotisohvillaan.
Vuoden 2026 avajaiset tulevat varmasti jatkamaan tätä tunteikasta perinnettä suomalaisyleisön keskuudessa.
Olympialaisten avajaiset ovat kokeneet valtavan muutoksen sitten varhaisten kisojen yksinkertaisista seremonioista nykyajan teknologisesti ja taiteellisesti vaikuttaviin spektaakkeleihin. Yksi ikonisimmista osista avajaisia – olympiatulen sytytys – on saanut vuosien saatossa lukuisia unohtumattomia muotoja. Tässä muutamia historian merkittävimpiä hetkiä:
Olympiatulen perinne sai alkunsa Amsterdamin kesäolympialaisissa vuonna 1928. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kisojen yhteydessä sytytettiin olympiatuli stadionilla – kunnianosoituksena antiikin kreikkalaisille kisaperinteille. Tuli ei tuolloin vielä saapunut viestinä, mutta se loi perustan nykyaikaiselle rituaalille.
Berliinissä olympiatulen merkitys nousi uudelle tasolle. Näissä kisoissa toteutettiin ensimmäinen soihtuviesti, jossa tuli kuljetettiin Kreikan Olympiasta Saksaan yli 3 000 kilometrin matkan ajan. Tämä perinne on säilynyt näihin päiviin saakka, ja liekki kulkee edelleen maanosien halki ennen kisojen alkua – symboloiden rauhaa, yhteistyötä ja kisojen yhtenäisyyttä.
Helsingin olympialaiset olivat historialliset monella tavalla, mutta erityisesti suomalaisille mieleen jäi hetki, jolloin juoksijalegenda Paavo Nurmi asteli stadionille soihtu kädessään. Häntä seurasi Lasse Virén, ja yhdessä he sytyttivät olympiatulen. Tämä hetki kiteytti sekä suomalaisen urheilun että olympialaisten arvot – periksiantamattomuuden, kunnioituksen ja yhteishengen.
Yksi koko olympiahistorian visuaalisesti näyttävimmistä ja dramaattisimmista sytytyshetkistä nähtiin Barcelonassa 1992. Espanjalainen jousiampuja Antonio Rebollo ampui palavan nuolen kohti korkealla stadionin laella odottavaa maljaa – ja onnistui. Liekki leimahti ilmoille tuhansien silmäparien edessä, ja tuo hetki jäi pysyvästi historiankirjoihin. Temppu oli niin tarkkaan harjoiteltu, että se onnistui yhdellä laukauksella – eikä varasuunnitelmaa tarvittu.
Talviolympialaisten avajaisiin on liittynyt monia hauskoja ja ikimuistoisia hetkiä, jotka ovat jääneet katsojien mieliin:
Lillehammer 1994: Stadionille lentänyt mäkihyppääjä esitti olympiatulen sytyttämistä hypyllään, mikä hämmästytti katsojia ympäri maailmaa.
Salt Lake City 2002: Yhdysvaltain lippua kantoi New Yorkin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen sankareita, mikä loi erityisen koskettavan tunnelman.
Sotši 2014: Yksi viidestä olympiarenkaasta jäi teknisen vian vuoksi avautumatta, mikä herätti huomiota sosiaalisessa mediassa.
Nämä hetket muistuttavat siitä, kuinka odottamattomat tilanteet voivat tehdä olympialaisten avajaisista vielä ikimuistoisemmat.
Olympialaisten avajaiset ovat valtava tuotanto, jonka valmisteluun menee jopa useita vuosia. Esimerkiksi Milano-Cortina 2026 -avajaisten valmisteluihin kuuluvat:
Tuhansien vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus – Vapaaehtoiset osallistuvat sekä avajaisiin että kisojen muihin tapahtumiin.
Lavasteiden ja visuaalisten efektien suunnittelu – Tapahtumapaikkoja, kuten San Siron stadionia, muokataan olympialaisten teemoihin sopivaksi.
Tarkat harjoitukset ja kenraaliharjoitukset – Järjestäjät suorittavat useita harjoituksia varmistaakseen, että avajaiset sujuvat ongelmitta suorassa lähetyksessä.
Turvallisuussuunnitelmat – Olympialaisten turvallisuus on tärkeä osa avajaisten suunnittelua ja toteutusta.
Kulissien takana työskentelee tuhansia ihmisiä varmistaen, että avajaiset ovat onnistunut ja ikimuistoinen tapahtuma.