Ateenan olympialaiset 2004 toivat kesäolympialaiset takaisin lajin syntysijoille. Olympialaiset 2004 järjestettiin Kreikan pääkaupungissa Ateenassa 13.–29. elokuuta, ja ne olivat järjestyksessään 28. kesäolympialaiset. 2004 olympialaiset herättivät laajaa kansainvälistä kiinnostusta historiallisella painoarvollaan ja symboliikallaan – kyseessä olivat ensimmäiset Ateenassa järjestetyt olympialaiset sitten vuoden 1896. Ateena olympialaiset onnistuivat yhdistämään perinteet ja modernin urheilun näyttäväksi kokonaisuudeksi, jossa kilpaili lähes 11 000 urheilijaa eri puolilta maailmaa.
Ateena olympialaiset kokosivat yhteen ennätykselliset 201 maata ja noin 10 625 urheilijaa. Kilpailulajeja oli 28, ja tapahtumia järjestettiin yhteensä 301 eri sarjassa. Suurimmat osallistujamaat olivat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä – mutta myös pienemmät maat, kuten Mongolia ja Bahrain, saavuttivat historiallisia mitaleita.
2004 olympialaisissa mukana olivat kaikki Atlantassa ja Sydneyssä nähdyt lajit, mutta erityishuomiota sai nainen painonnostossa, sillä nyt naisille oli ensimmäistä kertaa mukana kaikki miesten sarjat vastaavat luokat. Samoin taekwondo, joka oli Sydneyssä mukana ensimmäistä kertaa, vakiinnutti nyt paikkansa virallisena olympialajina.
Ateena olympialaiset 2004 olivat monella tapaa historiallinen ja symbolisesti tärkeä tapahtuma. Kisoissa haluttiin kunnioittaa antiikin perinteitä ja samalla osoittaa, että myös nykyaikainen Kreikka kykenee järjestämään suuria urheilujuhlia. Tämä yhdistelmä näkyi sekä kisapaikkojen suunnittelussa että tunnelmassa – klassinen estetiikka kohtasi modernin teknologian.
Kilpailut käytiin osin uusilla, osin historiallisilla areenoilla. Yksi vaikuttavimmista oli Panathinaïkó-stadion, jossa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset vuonna 1896 – ja johon nytkin maratonjuoksu päättyi. Myös Olympiastadion, jonka kattorakenteet suunnitteli kuuluisa arkkitehti Santiago Calatrava, nousi kisojen arkkitehtoniseksi symboliksi.
Koko Ateenan kaupunki uudistettiin olympialaisia varten. Infrastruktuuria kehitettiin valtavasti: rakennettiin metroa, moottoriteitä, ja julkista liikennettä parannettiin. Tämä jätti pysyvän jäljen kreikkalaisten arkeen pitkälle kisojen jälkeen.
Avajaisseremonia oli näyttävä ja taiteellisesti kunnianhimoinen kokonaisuus, jossa kuljettiin läpi Kreikan historiasta – mytologiasta nykyaikaan. Seremoniassa käytettiin veden ja valon yhdistelmiä sekä innovatiivista lavateknologiaa, ja se sai laajasti kiitosta eri medioissa. Olympiatulen sytytti kreikkalainen javelin-urheilija Nikólaos Kaklamanákis, ja tunnelma oli sähköinen.
Päättäjäisseremonia puolestaan huipensi kisat ilon, juhlan ja kansainvälisen yhteisöllisyyden hengessä. Kreikkalainen musiikki ja tanssi täyttivät stadionin ennen kuin olympialippu siirtyi seuraaville isännille, Pekingiin.
2004 olympialaiset olivat Kreikalle enemmän kuin urheilutapahtuma. Ne olivat ylpeydenaihe ja todiste siitä, että taloudellisista ja logistisista haasteista huolimatta maa pystyi lunastamaan odotukset. Kisat järjestettiin aikataulussa ja pääosin ilman suuria ongelmia. Kansainvälinen olympiakomitea kiitti järjestelyistä ja monet mediatahot nimesivät Ateenan olympialaiset onnistuneiksi – jopa “klassisen kauniiksi” kisoiksi.
Suomi osallistui Ateenan olympialaisiin 2004 yhteensä 54 urheilijan joukkueella, joista 35 oli miehiä ja 18 naisia. Joukkue kilpaili 14 eri urheilulajissa, kuten painissa, ammunnassa, yleisurheilussa, purjehduksessa, soudussa ja uinnissa. Odotukset eivät olleet korkeimmillaan, mutta tavoitteena oli säilyttää pitkä kultamitaliputki ja nousta pistesijoille useissa lajeissa.
Olympialaiset 2004 sujuivat suomalaisittain vaisusti. Suomi sai kisojen aikana vain kaksi mitalia – molemmat hopeisia:
Marko Kemppainen – skeet-ammunta. Hän toi Suomelle ensimmäisen olympiamitalin haulikkoammunnasta koskaan.
Marko Yli-Hannuksela – kreikkalais-roomalainen paini, 74 kg. Tämä oli hänen toinen olympiamitalinsa, ensimmäinen oli pronssi Sydneyssä 2000.
Näillä suorituksilla Suomi sijoittui mitalitilastossa sijalle 62, mikä oli yksi maan heikoimmista saavutuksista kesäolympialaisissa. Samalla katkesi vuodesta 1906 jatkunut kultamitaliputki – eli kyseessä oli historiallisesti heikko kisamenestys.
Joukkueessa oli mukana sekä kokeneita olympiakävijöitä että uusia tulokkaita. Esimerkiksi uimari Hanna-Maria Seppälä, joka oli tehnyt läpimurtonsa Sydneyssä 15-vuotiaana, kilpaili nyt suuremmin odotuksin. Vaikka finaalipaikka jäi saavuttamatta, Seppälä oli yksi näkyvimmistä suomalaisurheilijoista Ateenassa.
Vaikka olympialaiset 2004 tuottivat Suomelle vain kaksi hopeamitalia, Ateenan kisoista jäi käteen myös useita hyviä esityksiä, finaalipaikkoja ja pistesijoja. Moni suomalaisurheilija ylsi lähelle mitalikantaa ja osoitti kilpailukykyä kovatasoisessa seurassa.
Hanna-Maria Seppälä – eteni välieriin 100 metrin vapaauinnissa ja sijoittui lopulta 12:nneksi. Kyseessä oli paras suomalaisuimarin sijoitus Ateenassa.
Jenni Honkanen ja Marjut Petäjäniemi – sijoittuivat 8:nneksi K2 500 metrin finaalissa kajakkimelonnassa.
Jari Lipponen – pääsi pudotusvaiheeseen jousiammunnassa, mutta karsiutui tiukassa ottelussa.
Anni Vuohijoki – osallistui painonnostoon ja sijoittui keskikastin tuntumaan omassa sarjassaan, saaden kiitosta tasaisesta nostosarjastaan.
Ari Suhonen – osallistui 800 metrin alkueriin, mutta ei edennyt jatkoon.
Janne Katajisto – kohtasi vahvan vastustajan raskaansarjan nyrkkeilyssä ja putosi avauskierroksella, mutta esitti rohkean kamppailun.
Useat suomalaiset saavuttivat pistesijoja (8 parhaan joukkoon), mikä kertoo laajasta osaamisesta huolimatta vähäisestä mitalimäärästä. Kisat antoivat myös nuoremmille urheilijoille kokemusta tulevia olympialaisia ajatellen.
Tiesitkö?
Vuoden 2004 olympialaisissa Suomi osallistui 13 eri urheilulajiin. Tämä oli vähäisin lajimäärä pitkään aikaan – mutta mukana oli silti laaja kirjo yksilölajeja, joista moni on Suomelle perinteisesti vahvoja.
Ateena olympialaiset 2004 olivat ensimmäiset nykyaikaiset kesäolympialaiset, jotka palasivat olympialiikkeen syntypaikkaan sen jälkeen, kun ensimmäiset kisat järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Symbolinen paluu Kreikkaan teki tapahtumasta poikkeuksellisen.
Kisojen aikana Kreikka käytti massiivisen budjetin turvallisuustoimiin: yli 1 miljardin euron panostus teki Ateenasta siihen aikaan yhden turvatuimmista tapahtumista maailmassa.
Michael Phelps nousi kansainväliseksi supertähdeksi juuri Ateenassa – hän voitti kuusi kultaa ja kaksi pronssia, nousten samalla yhdeksi olympiahistorian menestyneimmistä uimareista.
Suomen kultamitaliputki, joka oli jatkunut katkeamatta vuodesta 1906, katkesi Ateenassa. Tämä oli ensimmäinen kerta yli sataan vuoteen, kun Suomi ei voittanut yhtään olympiakultaa kesäkisoissa.
Marko Kemppaisen hopea skeet-ammunnassa oli ensimmäinen haulikkoammunnan olympiamitali Suomen historiassa – ja samalla osoitus, että uusia lajeja nousee suomalaisessa urheilussa huipulle.
Ateenan olympialaiset 2004 jäivät monien mieleen upeista urheilusuorituksista ja vahvoista tunteista. Kisat toivat esiin vanhoja legendoja, uusia supertähtiä ja yllättäviä hetkiä, joita muistellaan yhä tänä päivänä.
Michael Phelps nousi kansainväliseen megatähteyteen Ateenassa, voittamalla kuusi kultamitalia ja kaksi pronssia. Tämä oli vasta alkua hänen legendaariselle olympiauralleen.
Hicham El Guerrouj Marokosta teki historiaa voittamalla sekä 1500 metrin että 5000 metrin juoksun – harvinainen kaksoisvoitto, jota ei oltu nähty vuosikymmeniin.
Kelly Holmes Britanniasta yllätti maailmaa voittamalla kultaa sekä 800 että 1500 metrillä, nousten hetkessä kansalliseksi ikoniksi.
Carly Pattersonista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen nainen, joka voitti yksilömoniottelun telinevoimistelussa sitten vuoden 1984.
Kreikkalaiset urheilijat saivat myös menestystä kotikisoissa, mikä sytytti kotiyleisön ainutlaatuiseen tunnelmaan. Kreikka keräsi peräti 16 mitalia, mikä oli maan kaikkien aikojen paras saavutus nykyaikaisissa olympialaisissa.
Yhdysvaltalainen nyrkkeilijä Andre Ward nousi esiin voittamalla kultaa miesten keskisarjassa – ja aloitti samalla ammattilaisuran, jossa hänestä tuli yksi sukupolvensa parhaista.
Vanderlei de Lima Brasiliasta oli johdossa maratonilla, kun yleisön joukosta tullut häirikkö hyökkäsi hänen kimppuunsa. De Lima menetti voittonsa, mutta sai lopulta pronssia – ja kansainvälistä kunnioitusta urheiluhengestään. Häntä kunnioitettiin myöhemmin Pekingin 2016 olympialaisten avajaisissa.
Ateenan olympialaiset 2004 olivat symbolisesti tärkeät kisat – olympialiike palasi juurilleen Kreikkaan, ja samalla nähtiin upeita urheilusuorituksia sekä uusia maailman tähtiä. Koko maailman huomio kohdistui Ateenan olympialaisiin, jotka järjestettiin perinteitä kunnioittaen mutta nykyaikaisesti toteutettuna.
Suomen osalta olympialaiset 2004 olivat historiallisen niukat mitalisaaliin suhteen. Marko Kemppaisen ja Marko Yli-Hannukselan hopeamitalit olivat arvokkaita, mutta samalla katkesi lähes sadan vuoden mittainen kultamitaliputki. Tämä herätti kotimaassa keskustelua huippu-urheilun tilasta ja tulevaisuudesta.
Kisoista jäi kuitenkin käteen myös onnistumisia: finaalipaikkoja, nuoria lahjakkuuksia ja lajeja, joissa suomalaiset osoittivat potentiaalia tuleville vuosille. Haulikkoammunnan läpimurto ja kamppailulajien vahva perinne osoittivat, että Suomi pystyy yhä kansainväliseen huipputasoon.
2004 olympialaiset muistetaan maailmalla loistavasta järjestelyistä, legendaarisista suorituksista ja tunteikkaista hetkistä. Suomelle ne olivat vaatimattomat tuloksellisesti, mutta tärkeä osa maan olympiahistoriaa – ja merkki siitä, että seuraaviin kisoihin tarvitaan sekä uudistumista että tukea huippu-urheilulle.
Kiinnostavatko muut olympiavuodet? Lue lisää Suomen menestyksestä eri kisoissa: