Olympialaiset.info

Olympialaiset - historia, ohjelma, lajit, Milano–Cortina 2026

Olympialaiset ovat kansainväliset monilajiset urheilukilpailut, jotka kokoavat yhteen maailman parhaat urheilijat. Tapahtuma jakautuu kahteen päämuotoon: Kesäolympialaiset ja Talviolympialaiset, joita järjestetään vuorovuosin niin, että joka toinen vuosi pidetään jompikumpi kisamuodoista.

Talviolympialaiset 2026 lähestyvät, ja seuraavat olympialaiset järjestetään Italiassa.

Seuraa sekunti sekunnilta, sivustomme reaaliaikaisen ajastimen avulla, kuinka kauan on jäljellä tuleviin Italian Olympiakisoihin:

Päivää

Tuntia

Minuuttia

Sekuntia

Kuinka usein olympialaiset järjestetään?

Ennen kaikki olympiakisamuodot – sekä kesä- että talvikisat – järjestettiin samana vuonna neljän vuoden välein.
Nykyään kesä- ja talviolympialaiset vuorottelevat kahden vuoden välein, joten olympialaiset nähdään joka toinen vuosi. Tämä käytäntö otettiin käyttöön vuonna 1994, ja se tarjoaa urheilun ystäville mahdollisuuden nauttia säännöllisestä kisatunnelmasta.

Kisat sijoittuvat aina yhden isäntäkaupungin ympärille, ja paikan valitsee Kansainvälinen olympiakomitea (KOK). Olympialaisten kohokohtiin kuuluvat upeat avajaiset, joissa urheilijat marssivat kansallislippujen alla ja olympiatuli syttyy juhlistamaan kisojen alkua. Tapahtuma päättyy arvokkaisiin päättäjäisiin, joissa saavutuksia juhlitaan, olympiatuli sammutetaan ja kisat siirtyvät seuraavalle järjestäjäkaupungille.

Olympialaiset eivät ole vain kilpailu, vaan myös kansainvälisen yhteisön juhla, joka heijastaa rauhaa, tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta – arvoja, joita urheilu parhaimmillaan edustaa.

Italian 2026 talvikisojen ohjelma ja lajit

Olympialaisten rakenne – miten kisat etenevät alusta loppuun?

Olympialaiset noudattavat vuodesta toiseen melko samanlaista rakennetta, jossa yhdistyvät seremoniallinen loisto, tiivis kilpailuohjelma ja koko kisojen huipennus päätösseremoniassa. Kisat alkavat näyttävillä avajaisilla, jatkuvat alkuerien ja finaalien kautta mitalitaistoihin, ja päättyvät juhlavasti päättäjäisiin.

Vaikka tämä perusrakenne pysyy samana kisasta toiseen, on ohjelmassa toisinaan myös poikkeuksia. Esimerkiksi osa lajeista, kuten jalkapallo tai jääkiekko, saattaa alkaa jo ennen virallisia avajaisia aikataulullisista syistä. Myös tapahtumapaikkojen ja aikavyöhykkeiden vaihtelu voi vaikuttaa kilpailujen rytmiin ja ajoitukseen. Lisäksi pandemiat, sääolosuhteet tai poliittiset tilanteet ovat joskus aiheuttaneet muutoksia kisojen kulkuun.

Tässä kuitenkin yleinen kaava, jonka mukaan olympialaiset tyypillisesti etenevät vaiheittain.

Avajaiset – kisojen virallinen käynnistys

Olympialaiset käynnistyvät aina avajaisseremonialla, joka on näyttävä juhlaesitys urheilun, kulttuurin ja isäntämaan historian kunniaksi. Seremonian kohokohtiin kuuluvat:

Isäntämaan taiteelliset esitykset
Urheilijaparaati (maittain, aakkosjärjestyksessä)
Olympiatulen sytytys stadionilla
Olympiavalan vannominen
Olympialaisten virallinen julistaminen avatuksi

Vaikka osa kilpailuista voi käynnistyä jo ennen avajaisia (esim. jalkapallo), avajaiset ovat virallinen aloituspiste.

Ensimmäiset kilpailupäivät – alkuerät ja lajien avaukset

Heti avajaisten jälkeen käynnistyvät alkuerät, karsinnat ja ryhmävaiheet. Näissä vaiheissa urheilijat kilpailevat finaalipaikoista omissa lajeissaan. Useat lajit, kuten uinti, yleisurheilu ja hiihto, etenevät selkeästi sarjamuotoisesti alkueristä finaaliin.

Keskikisoja – finaalit, palkintojenjaot ja draamaa

Keskimmäisinä kisapäivinä päästään näkemään päivittäisiä mitalitaisteluja ja finaaleja. Tässä vaiheessa ohjelmassa:

Useita mitalilajeja päivittäin
Suurimpien lajien (esim. 100m juoksu, mäkihyppy, jääkiekko) ratkaisuhetket
Tunnelma tiivistyy katsomoissa ja kisakylässä

Tässä vaiheessa olympialaiset ovat huipussaan, ja mediahuomio on suurimmillaan.

Päättäjäiset – hyvästit olympiahengelle

Kisojen päättää päättäjäisseremonia, joka on tunnelmaltaan rennompi ja kiitollisuuteen keskittyvä juhla. Siihen sisältyy:

Lippujen laskeminen
Seuraavan isäntäkaupungin esittely
Urheilijoiden yhteinen sisääntulo (ei maittain)
Olympiatulen sammuttaminen

Päättäjäiset symboloivat kisojen päätöstä ja olympiahengen siirtymistä kohti seuraavia kisoja.

Kisojen historia

Mikä on olympialaiset?

Olympialaisten tarina alkoi antiikin Kreikassa jo yli 2500 vuotta sitten. Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä järjestetyt panhelleeniset kisat olivat paitsi urheilutapahtumia, myös uskonnollisia juhlia jumalten kunniaksi. Tunnetuimmat näistä olivat Olympian kisat, jotka pidettiin Olympian kaupungissa, nykyisen Peloponnesoksen alueella, ylijumala Zeuksen kunniaksi.

Mistä olympialaiset on saanut nimensä?

Juuri tästä muinaisesta kisapaikasta olympialaiset ovat myös saaneet nimensä – Olympiasta. Ensimmäinen dokumentoitu kisa on vuodelta 776 eaa., mutta historioitsijat uskovat, että kisaperinne ulottuu vielä kauemmas menneisyyteen.

Näistä vaatimattomista alkuajoista on kasvanut maailman suurin urheiluspektaakkeli – mutta miten se tapahtui?

Antiikin Olympialaiset

Antiikin Olympialaiset erosivat suuresti nykypäivän kisoista. Lajivalikoima oli rajattu: juoksu, paini, nyrkkeily ja vaunukilpailut olivat suosituimpia. Osallistujina oli vain kreikkalaisia miehiä, jotka kilpailivat alastomina – vaatetus nähtiin turhana ylellisyytenä! Palkintoja jaettiin vain voittajille, usein oliivipuun lehdistä tehdyn seppeleen muodossa. Kisat olivat myös rauhan aikaa: sotivat kaupunkivaltiot julistivat ekekheiria-nimisen aselevon kisojen ajaksi.

Tiesitkö?

Olympian rauniot löydettiin vuonna 1766, ja arkeologiset kaivaukset alkoivat 1876. Nykyään Olympian stadionilla sytytetään olympiatuli, joka kuljetetaan soihtuviestinä kisakaupunkiin – perinne alkoi vuonna 1936.

Nykyaikaisten Olympialaisten synty – Pierre de Coubertinin visio

Nykyaikaiset Olympialaiset saivat alkunsa ranskalaisen paroni Pierre de Coubertinin unelmasta. Vuonna 1894 hän perusti Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) ja toi Olympialaiset takaisin eloon. Coubertin inspiroitui antiikin kisoista sekä 1800-luvun tapahtumista, kuten Englannin Wenlockin olympialaisista ja Kreikan Zappaan kisoista. Hänen visionsa oli tehdä Olympialaisista enemmän kuin urheilua – hän näki ne yhteiskunnallisena liikkeenä, joka yhdistää kansoja ja edistää rauhaa.

Ensimmäiset nykyajan kisat pidettiin Ateenassa 1896, ja ne olivat pelkät kesäkisat. Talviolympialaiset lisättiin ohjelmaan vasta vuonna 1924. Nykyään kisat ovat globaali mediatapahtuma, joka kerää miljardeja katsojia.

Olympialaisten kehitys – Miten kisat ovat muuttuneet?

Olympialaisten historia on täynnä mullistuksia:

1896: Ensimmäisissä kisoissa oli vain 241 urheilijaa ja 14 maata – naisia ei vielä nähty.

1900: Naiset pääsivät mukaan Pariisin kisoissa.
1924: Talviolympialaiset alkoivat Ranskan Chamonix’ssa.
1992: Talvikisat siirrettiin eri vuoteen kuin kesäkisat, jotta molemmat saavat ansaitsemansa huomion.

Mielenkiintoinen kuriositeetti: vuosina 1912–1948 Olympialaisissa kilpailtiin myös taiteessa – maalauksia, musiikkia ja kirjallisuutta myöten!

Kuka saa osallistua? – Amatööreistä ammattilaisiin

Aluksi Olympialaisiin pääsivät vain amatööriurheilijat, jotka eivät tavoitelleet taloudellista hyötyä. Tämä muuttui 1970-luvulla, kun KOK:n puheenjohtaja Avery Brundage jäi eläkkeelle. Vuonna 1988 ammattilaisille avattiin ovet lähes kaikkiin lajeihin, mikä nosti kisojen tasoa ja kaupallista arvoa. Nykyään osallistuminen edellyttää usein karsintarajoja (esim. yleisurheilussa ja uinnissa) tai menestystä ranking-listoilla. Silti jokaisella KOK:n jäsenmaalla on oikeus lähettää ainakin yksi urheilija kesäolympialaisiin – tasa-arvoa kunnioittaen!

Olympialaisten varjopuolet – Boikotit ja kiistat

Olympialaiset eivät ole aina olleet pelkkää juhlaa. Merkittäviä boikotteja on nähty:

1956: Unkarin kansannousu ja Suezin kriisi johtivat boikotteihin.
1976: Afrikan maat protestoivat Etelä-Afrikan rotusortoa.
1980: USA ja liittolaiset boikotoivat Moskovan kisoja Neuvostoliiton Afganistanin sodan vuoksi.
1984: Neuvostoliitto vastasi boikotilla Los Angelesissa.

Nämä kiistat muistuttavat, että Olympialaiset heijastavat myös maailmanpolitiikkaa.

Miten Olympialaisten isäntäkaupunki valitaan? – Prosessi pähkinänkuoressa

Olympialaisten isäntäkaupungin valitsee Kansainvälinen olympiakomitea (KOK), ja sekä kesäolympialaisilla että talviolympialaisilla on omat isäntäkomissionsa, jotka hoitavat tehtävää. Prosessi käynnistyy, kun kiinnostunut kaupunki hakee tukea maan omalta kansalliselta olympiakomitealta. Saatuaan vihreää valoa kansallinen komitea kontaktoi KOK:n, joka tarjoaa neuvoja ja ohjeita. Tämän jälkeen lähetetään virallinen hakukirje KOK:lle, ja kaupunki pääsee ehdokaslistalle. Isäntäkomissio arvioi hakijoita vuoropuhelun kautta, laatii raportin ja suosittelee parhaita KOK:n johtoryhmälle. Lopuksi KOK:n jäsenet äänestävät voittajan kokouksessaan – ja uusi isäntäkaupunki on syntynyt!

Kaikki olympialaiset

Olympialaiset on järjestetty yhteensä yli 50 kertaa, ja kisat ovat laajentuneet vuosikymmenten varrella valtavaksi kansainväliseksi tapahtumaksi. Kesäolympialaiset kattavat laajan valikoiman lajeja aina yleisurheilusta joukkueurheiluun, kun taas talviolympialaisissa kilpaillaan jäällä ja lumella tapahtuvissa lajeissa, kuten hiihdossa, luistelussa ja ampumahiihdossa.

Useat kaupungit – kuten Lontoo, Los Angeles ja Innsbruck – ovat isännöineet olympialaisia useampaan otteeseen. Joitakin kisoja on jouduttu perumaan maailmansotien vuoksi, ja esimerkiksi Tokion kesäolympialaiset 2020 siirrettiin koronapandemian takia vuodella eteenpäin.

Seuraavat olympialaiset järjestetään Italiassa, kun talviolympialaiset 2026 pidetään Milanon ja Cortina d’Ampezzon isännöiminä. Kyseessä ovat historian 25. talviolympialaiset, ja ne palaavat Italiaan jo kolmatta kertaa – aiemmin kisat on järjestetty Cortinassa vuonna 1956 ja Torinossa vuonna 2006.

Alta löydät eritellyt listaukset kaikista tähän mennessä järjestetyistä kesä- ja talviolympialaisista, mukaan lukien kisakaupungit, vuodet ja poikkeustilanteet.

Kesäolympialaiset eli olympia kisat, jotka järjestetään kesäisin

Ensimmäiset kesäolympialaiset pidettiin vuonna 1896 Ateenassa, ja ne on tavallisesti ajoitettu heinäkuun ja lokakuun välille, ja ne kestävät noin kaksi viikkoa. Kisojen aikana kilpaillaan kymmenissä eri lajeissa, kuten yleisurheilussa, uinnissa, telinevoimistelussa ja joukkueurheilussa.

Olympialaisten historiaan kuuluu myös erikoistilanteita. Vuodet 1916, 1940 ja 1944 jäivät ilman olympiakisoja maailmansotien vuoksi. Lisäksi Tokion vuoden 2020 kesäolympialaiset siirrettiin poikkeuksellisesti vuodelle 2021 COVID-19-pandemian takia – ensimmäinen kerta, kun kisat on siirretty eikä peruttu.

Kesäolympialaiset tarjoavat joka kerta mahdollisuuden urheiluhistorian tekemiseen, uusien ennätysten syntyyn ja unohtumattomiin hetkiin. Sivustoltamme löydät kattavan luettelon kaikista kesäolympialaisista, isäntäkaupungeista sekä mielenkiintoista tietoa kisojen historiasta ja tulevista tapahtumista.

Luettelo kesä olympiakisoista

Vuosi	Kaupunki	Maa	Miksi erikoinen?
1896	Ateena	Kreikka	Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset
1900	Pariisi	Ranska	Naisten osallistuminen sallittiin ensimmäistä kertaa
1904	Saint Louis	Yhdysvallat	Kisat kesti lähes viisi kuukautta
1908	Lontoo	Britannia	Rooman tilalle tulipalon vuoksi
1912	Tukholma	Ruotsi	Viimeiset kisat ennen maailmansotaa
1916	Berliini	Saksa	Peruttiin ensimmäisen maailmansodan vuoksi
1920	Antwerpen	Belgia	Rauhan symbolina sodan jälkeen
1924	Pariisi	Ranska	Ensimmäinen virallinen olympiatuli
1928	Amsterdam	Alankomaat	Ensimmäinen naisyleisurheilu mukana
1932	Los Angeles	Yhdysvallat	Taloudellisen laman aikaiset kisat
1936	Berliini	Saksa	Poliittisesti latautuneet natsihallinnon kisat
1940	Tokio/Helsinki	Japani/Suomi	Peruttiin toisen maailmansodan vuoksi
1944	Lontoo	Britannia	Peruttiin toisen maailmansodan vuoksi
1948	Lontoo	Britannia	Ensimmäiset sodan jälkeen, ”askeettiset kisat”
1952	Helsinki	Suomi	Suomen ainoat isännöidyt olympialaiset
1956	Melbourne	Australia	Ensimmäiset eteläisellä pallonpuoliskolla
1960	Rooma	Italia	Televisioitu laajasti ensi kertaa
1964	Tokio	Japani	Ensimmäiset Aasiassa järjestetyt kisat
1968	México	Meksiko	Korkein kisakaupunki koskaan (2 240 m)
1972	München	Saksa	Tragiset terrori-iskut varjostivat kisoja
1976	Montreal	Kanada	Suurimmat taloudelliset tappiot historiassa
1980	Moskova	Neuvostoliitto	Monien maiden boikotoimat kisat
1984	Los Angeles	Yhdysvallat	Neuvostoliitto boikotoi vastavuoroisesti
1988	Soul	Etelä-Korea	Ensimmäiset täysin boikotoimattomat kisat vuosikymmeniin
1992	Barcelona	Espanja	Yhdistynyt Saksa ja itsenäinen Viro mukana
1996	Atlanta	Yhdysvallat	100-vuotisjuhla, mutta pommi-isku varjosti
2000	Sydney	Australia	Sai kiitosta järjestelyistä ja tunnelmasta
2004	Ateena	Kreikka	Olympialaisten syntysijoille palaaminen
2008	Peking	Kiina	Spektaakkelimaiset avajaiset ja ennätykset
2012	Lontoo	Britannia	Ensimmäinen kolminkertainen isäntäkaupunki
2016	Rio de Janeiro	Brasilia	Ensimmäiset Etelä-Amerikassa järjestetyt kisat
2020	Tokio	Japani	Koronapandemian vuoksi siirrettiin vuoteen 2021
2024	Pariisi	Ranska	Kolmannet kisat Pariisille, tasa-arvo teema
2028	Los Angeles	Yhdysvallat	Kolmas kerta, mukana nuorille suunnattuja lajeja
2032	Brisbane	Australia	Uusi isäntäkaupunki olympiahistoriassa

Talviolympialaiset eli olympia kisat, jotka järjestetään talvisin

Talviolympialaiset ovat neljän vuoden välein järjestettävä monilajinen urheilutapahtuma, jossa kilpaillaan talviurheilun lajeissa, kuten maastohiihdossa, alppihiihdossa, jääkiekossa, taitoluistelussa ja lumilautailussa. Kaikki lajit käydään lumella tai jäällä, mikä erottaa talvikisat selvästi kesäolympialaisista.

Vaikka talvilajit ovat olleet osa olympiahistoriaa jo pitkään, viralliset ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vuonna 1924 Chamonix’ssa, Ranskassa. Jo ennen sitä luistelu oli mukana olympialiikkeessä – se nähtiin ensimmäistä kertaa osana Lontoon kesäolympialaisia vuonna 1908.

Nykyään talviolympialaiset keräävät yhteen tuhansia urheilijoita ja miljoonia katsojia ympäri maailmaa. Kisat toimivat näyttämönä niin legendaarisille suorituksille kuin uusille lajeille, ja niiden merkitys sekä urheilullisesti että kulttuurisesti on kasvanut vuosikymmenien varrella.

Sivustoltamme löydät lisätietoa talviolympialaisten historiasta, isäntäkaupungeista, tulevista kisoista ja lajeista, joissa suomalaiset ovat perinteisesti vahvoilla.

Luettelo talvi olympiakisoista

Vuosi	Kaupunki	Maa	Miksi erikoinen?
1924	Chamonix	Ranska	Ensimmäiset viralliset talviolympialaiset
1928	Sankt Moritz	Sveitsi	Ensimmäiset itsenäiset talvikisat
1932	Lake Placid	Yhdysvallat	Ensimmäiset kisat Amerikassa
1936	Garmisch-Partenkirchen	Saksa	Viimeiset kisat ennen sotia
1940	Sapporo / St. Moritz / Garmisch	Japani / Sveitsi / Saksa	Peruttiin toisen maailmansodan takia
1944	Cortina d’Ampezzo	Italia	Myös peruttiin toisen maailmansodan vuoksi
1948	Sankt Moritz	Sveitsi	Ensimmäiset kisat sodan jälkeen
1952	Oslo	Norja	Ensimmäiset Norjassa järjestetyt kisat
1956	Cortina d'Ampezzo	Italia	TV-lähetykset yleistyivät Euroopassa
1960	Squaw Valley	Yhdysvallat	Ei rakennettu kylää, käytettiin motelleja
1964	Innsbruck	Itävalta	Lumitilanne vaati armeijan apua
1968	Grenoble	Ranska	Värillinen televisiolähetys yleistyi
1972	Sapporo	Japani	Ensimmäiset Aasiassa järjestetyt talvikisat
1976	Innsbruck	Itävalta	Korvasi Denverin viime hetkellä
1980	Lake Placid	Yhdysvallat	USA:n "Miracle on Ice" jääkiekossa
1984	Sarajevo	Jugoslavia	Ensimmäiset sosialistisessa maassa
1988	Calgary	Kanada	Jamaikan kelkkajoukkue teki historiaa
1992	Albertville	Ranska	Viimeiset samana vuonna kuin kesäkisat
1994	Lillehammer	Norja	Ensimmäiset erilliset talvikisat
1998	Nagano	Japani	Naisten jääkiekko mukana ensi kertaa
2002	Salt Lake City	Yhdysvallat	Kisat järjestettiin 9/11 jälkeen
2006	Torino	Italia	Yksi laajimmista kisakokonaisuuksista
2010	Vancouver	Kanada	Kotikisojen paineet näkyivät tuloksissa
2014	Sotši	Venäjä	Kalleimmat kisat koko historiassa
2018	Pyeongchang	Etelä-Korea	Pohjois- ja Etelä-Korea yhdessä avajaisissa
2022	Peking	Kiina	Ensimmäinen kaupunki molemmissa olympialaisissa
2026	Milano / Cortina	Italia	Kisat jaettu kahden kaupungin kesken
2030	Ranska	Provence-Alpit-Riviera	Tuleva kisa – uusi alue isännöi
2034	Salt Lake City	Yhdysvallat	Toista kertaa talvikisojen isäntänä

Olympialajit – Mitä lajeja olympialaisissa kilpaillaan?

Olympialaiset eivät ole vain kilpailua – ne ovat valtava kirjo erilaisia urheilulajeja, jotka edustavat niin perinteitä kuin uudistumista. Kisojen lajiohjelma ei ole pysyvä, vaan se elää ja muuttuu ajan mukana. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) päättää viralliset lajit yhteistyössä lajiliittojen ja kunkin kisojen järjestelytoimikunnan kanssa.

Kesäolympialaisissa lajit kattavat kaiken yleisurheilusta uimahyppyihin, pyöräilystä painiin, ja viime vuosina mukaan on tullut myös moderneja lajeja kuten skeittaus ja sport climbing. Tokion vuoden 2020 kesäkisoissa mukana oli 33 eri lajiryhmää ja yli 300 kilpailutapahtumaa.

Talviolympialaisissa keskitytään lajeihin, jotka suoritetaan lumella tai jäällä – kuten alppihiihto, maastohiihto, jääkiekko, taitoluistelu ja lumilautailu. Pekingin 2022 talvikisoissa kilpailtiin seitsemässä lajiryhmässä, joista jokainen koostui useista eri alalajeista ja kilpailumuodoista.

Olympialajit kertovat paljon ajasta, arvoista ja urheilun kehityksestä – ja juuri siksi niiden seuraaminen on niin kiehtovaa. Uusia lajeja nousee ohjelmaan, ja osa poistuu.

Olympialajit kautta historian

Kesäolympialaiset

Nykyiset lajit (2024): 32
Kaikkien aikojen kesälajit yhteensä: 42
Tämä luku sisältää myös ne lajit, jotka ovat poistuneet ohjelmasta vuosien varrella.

Poistuneet lajit kesäolympialaisista:

Basque pelota
Kriketti (palaa ohjelmaan 2028)
Croquet
Jeu de paume
Lacrosse (palaa ohjelmaan 2028)
Polo
Rackets
Roque
Moottoriveneily (soutuveneily)
Köydenveto (tug of war)

Lisäksi useat lajit, kuten baseball/softball, golf, karate ja rugby, ovat olleet mukana ajoittain ja poistuneet tai palanneet eri vuosina.

Talviolympialaiset

Nykyiset lajit (2026): 8
Kaikkien aikojen talvilajit yhteensä: 12
Tämä luku sisältää myös siirtyneet ja poistuneet lajit.

Poistuneet tai siirtyneet lajit talviolympialaisista:

Military patrol (ampumahiihdon edeltäjä)
Bandy (jääpallo) – esiintynyt näytöslajina
Alpinismi – ei kilpailulaji, mutta palkintoja jaettiin 1924–1936. Tekee paluun Italian talviolympialaisiin 2026

Joitain lajeja, kuten curling ja kelkkailu, on ollut väliaikaisesti pois ohjelmasta ja ne ovat sittemmin palautettu.

Kokonaismäärät

Kategoria	Lajimäärä
Nykyiset lajit (kesä + talvi)	40
Kaikki lajit historiassa	54

Huom: Tarkka määrä voi hieman vaihdella riippuen siitä, miten eri lajit ja alalajit lasketaan (esim. baseball vs. softball tai yhdistetyt lumiurheilulajit).

Olympialaisten symbolit, merkitykset ja ikoninen olympialippu

Olympialaisiin liittyy lukuisia symboleita, joista osa on tuttuja lähes kaikille, vaikka emme välttämättä aina miellä niitä symboleiksi. Näillä merkeillä on kuitenkin syvällinen merkitys: ne yhdistävät menneisyyden ja nykyhetken, kilpailun ja yhteisöllisyyden.

Olympiarenkaat – viisi mannerta, yksi henki

Olympialaiset logo on yksi maailman tunnetuimmista symboleista. Logossa näkyvät olympiarenkaat: viisi toisiinsa liittyvää rengasta, jotka symboloivat viittä maanosaa. Ne edustavat myös kaikkia urheilijoita, jotka kokoontuvat olympialaisiin kilpailemaan yhteisten arvojen hengessä. Symbolin suunnitteli Pierre de Coubertin, modernien olympialaisten perustaja.

Olympiatuli ja soihtu

Olympiatuli on kunnianosoitus antiikin Kreikan kisaperinteelle. Soihdunkantaja tuo tulen Olympian alueelta kisakaupunkiin, ja liekki sytytetään näyttävästi avajaisissa. Tuli palaa koko kisojen ajan ja symboloi jatkuvuutta, rauhaa ja urheiluhenkeä.

Suomalaisittain yksi legendaarisimmista hetkistä olympiatulen historiassa koettiin vuonna 1952, kun Paavo Nurmi, Suomen kaikkien aikojen tunnetuin olympiasankari, sai kunnian tuoda soihdun stadionille Helsingin kesäolympialaisten avajaisissa. Tämä hetki jäi historiaan sekä symbolina suomalaisesta urheilumenestyksestä että kunnianosoituksena Nurmen huikealle uralle.

Olympiavala

Olympiavala on juhlallinen lupaus, jonka yksi urheilija ja yksi tuomari lausuvat avajaisissa kaikkien puolesta. Vala korostaa reilua peliä, kunnioitusta ja sitoutumista kisojen arvoihin. Vala vannotaan olympialipun äärellä, vasen käsi lippusalkoa koskettaen.

Vala menee näin”Kaikkien kilpailijoiden nimissä lupaan, että osallistumme näihin olympiakisoihin niiden sääntöjä kunnioittaen ja noudattaen, sitoudumme urheilemaan ilman dopingia ja huumeita, oikeassa urheiluhengessä, urheilun ja omien joukkueidemme kunniaksi.”

Olympialippu

Olympialippu on valkoinen kenttä, jossa ovat viisi eri väristä rengasta: sininen, keltainen, musta, vihreä ja punainen. Lippu esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1914 ja sen suunnitteli myös Pierre de Coubertin. Lippu nostetaan salkoon avajaisissa ja se liehuu koko kisojen ajan urheiluareenoilla ja olympiakylässä.

Olympiamotto

Alkuperäinen olympiamotto on “Citius, Altius, Fortius”, joka on latinaa ja tarkoittaa “Nopeammin, Korkeammalle, Voimakkaammin”. Moton ehdotti Pierre de Coubertin Kansainvälisen olympiakomitean perustamisen yhteydessä. Coubertin lainasi sen ystävältään, Henri Didonilta, dominikaanimunkilta ja innokkaalta yleisurheilun harrastajalta.

Se muistuttaa urheilijoita jatkuvasta kehittymisestä ja itsensä ylittämisestä.

Olympiahymni

Olympialaisten virallinen hymni on sävelletty jo vuonna 1896. Sen loivat kreikkalaiset Spyrídon Samáras (säveltäjä) ja Kostís Palamás (sanoittaja), ja se on yhä käytössä nykykisoissa – esimerkiksi lippua nostettaessa ja palkintoseremonioissa.

Kuuntele virallinen olympia hymni viereistä linkistä

Maskotti

Olympiamaskotit tuovat kisojen symboliikkaan ripauksen iloa ja kulttuuria. Ensimmäinen virallinen maskotti oli Waldi, mäyräkoira Münchenin vuoden 1972 kesäkisoissa. Siitä lähtien jokaisella olympialaisella on ollut oma hahmonsa, kuten Miska-karhu (Moskova 1980) tai Amik-majava (Montreal 1976).

Olympiamitalit

Olympialaisissa kunkin lajin kolme parasta urheilijaa palkitaan mitalein: ensimmäiseksi sijoittunut saa kultamitalin, toinen hopeamitalin ja kolmas pronssimitalin. Lisäksi kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneet urheilijat saavat kunniakirjan, tunnustuksena erinomaisesta suorituksesta. Kaikki olympialaisiin osallistuvat urheilijat saavat myös muistomitalin, joka jää pysyväksi muistoksi kisakokemuksesta.

Olympiamitalin tulee olla halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja sen paksuuden on oltava vähintään 3 millimetriä. Vaikka kultamitali kuulostaa arvokkaalta, sen kultapitoisuus on nykypäivänä hyvin vähäinen – esimerkiksi Lontoon vuoden 2012 kesäkisoissa kultamitalin massasta vain noin 1,36 % oli kultaa (noin 6 grammaa), lopun koostuessa pääosin hopeasta ja kuparista.

Alun perin olympiamitaleissa käytettiin enemmän jalometalleja: vuosina 1904, 1908 ja 1912 kultamitalit valmistettiin täyskullasta, tosin ne olivat fyysisesti pienempiä kuin nykyiset. Nykyinen kolmiportainen mitalijärjestelmä otettiin käyttöön St. Louisin vuoden 1904 kesäolympialaisissa – sitä ennen voittajat saattoivat saada esimerkiksi kullattuja pronssisia plakaatteja.

Olympialaisten mitalitilastot – Kuka on historian paras?

Olympialaiset ovat tarjonneet unohtumattomia hetkiä ja nostaneet esiin urheilun suurimpia legendoja. Kuka on kerännyt eniten mitaleja? Entä kuka dominoi yksittäisiä kisoja? Tässä sukellamme Olympialaisten mitalitilastoihin, jotka paljastavat uskomattomia saavutuksia – ja ehkä yllättäviäkin nimiä! Luvassa on faktoja, ennätyksiä ja tarinoita, jotka saavat sinut ihailemaan näitä sankareita.

Menestyneimmät urheilijat – Mitalisateen kuninkaat ja kuningattaret

Kultaa, hopeaa, pronssia – nämä urheilijat ovat vieneet kaiken! Tässä kärkikymmenikkö, joka on jättänyt nimensä Olympiahistoriaan:

Michael Phelps (USA, uinti): 28 mitalia (23 kultaa, 3 hopeaa, 2 pronssia, 2004–2016). Phelps on mitalikuningas, joka ui itsensä legendojen joukkoon – hänen kahdeksan kultaa Pekingissä 2008 on yhä lyömätön ennätys!
Larisa Latynina (Neuvostoliitto, voimistelu): 18 mitalia (9 kultaa, 5 hopeaa, 4 pronssia, 1956–1964). Voimistelun kuningatar hallitsi 1950- ja 60-lukua.
Paavo Nurmi (Suomi, yleisurheilu): 12 mitalia (9 kultaa, 3 hopeaa, 1920–1928). “Lentävä suomalainen” juoksi viisi kultaa yksissä kisoissa (1924) – uskomaton suoritus!
Marit Bjørgen (Norja, maastohiihto): 15 mitalia (8 kultaa, 4 hopeaa, 3 pronssia, 2002–2018). Talviolympialaisten kuningatar!
Usain Bolt (Jamaika, yleisurheilu): 8 kultaa (2008–2016). Salama ei tyytynyt hopeaan – jokainen mitali on kultaa!

Tiesitkö?

Michael Phelps on lähes yksinään voittanut melkein yhtä paljon olympiamitaleja kuin kokonainen valtio – esimerkiksi Intialla on 35 mitalia kautta aikojen, Phelpsilla 28.

Kultamitalien ennätykset – Yksien kisojen tähdet

Jotkut urheilijat loistavat kirkkaimmin yhdessä kisassa. Tässä kultamitalien kuninkaat ja kuningattaret yksissä Olympialaisissa:

Michael Phelps (2008): 8 kultaa – uinti muuttui Phelps-show’ksi Pekingissä!
Mark Spitz (USA, uinti, 1972): 7 kultaa – ennätys, jota Phelps jahtasi vuosia.
Kristin Otto (Itä-Saksa, uinti, 1988): 6 kultaa – naisuinti sai uuden tähden.
Vitali Štšerbo (Valko-Venäjä, voimistelu, 1992): 6 kultaa – voimistelun sensaatio.
Eric Heiden (USA, pikaluistelu, 1980): 5 kultaa – voitti jokaisen matkansa Lake Placidissa!

Uskomattomat saavutukset – Poikkeukselliset mitalirohmut

Olympiahistoria on täynnä ainutlaatuisia tarinoita:

Aladár Gerevich (Unkari, miekkailu): Kultaa kuusissa peräkkäisissä kisoissa (1932–1960) – ja tämä huolimatta kahdesta sodan takia peruuntuneesta kisasta!
Eddie Eagan (USA): Ainoa urheilija, joka on voittanut kultaa sekä kesä- (nyrkkeily 1920) että talviolympialaisissa (rattikelkkailu 1932).
Christa Luding-Rothenburger (Saksa): Ensimmäinen nainen, joka voitti mitaleja sekä kesä- (ratapyöräily) että talvikisoissa (pikaluistelu) – ja vielä samana vuonna 1988!
Ray Ewry (USA, yleisurheilu): 10 kultaa (1900–1908) seisomahypyissä – laji, jota ei enää nähdä kisoissa.

Tiesitkö?

Ewry voitti mitalinsa lapsuuden polion jäljiltä – todellinen sankaritarina!

Mitalit sekä kesä- että talvikisoissa – Monilahjakkuudet

Harva yltää huipulle molemmissa Olympialaisissa. Tässä poikkeukselliset nimet:

Eddie Eagan (USA): Nyrkkeily (1920) ja rattikelkkailu (1932) – kultaa molemmissa!
Jacob Tullin Thams (Norja): Mäkihyppykultaa (1924) ja purjehdushopeaa (1936).
Clara Hughes (Kanada): Pronssia pyöräilyssä (1996) ja mitaleja pikaluistelussa (2002–2010).
Gillis Grafström (Ruotsi): Taitoluistelun kultaa kesäkisoissa (1920) ja talvikisoissa (1924, 1928).

Ikimuistoiset ennätykset – Nuorimmat ja vanhimmat

Olympialaiset ovat myös ikäennätysten näyttämö:

Nuorin kultamitalisti: 13-vuotias yhdysvaltalainen tyttö Marjorie Gestring naisten uimahypyissä.
Vanhin kultamitalisti: Oscar Swahn (Ruotsi), 64-vuotiaana ammunnassa (1912).
Eniten kisoja: Ian Millar (Kanada), 10 kesäolympialaiset ratsastuksessa (1972–2012).
Pisin kultamitaliväli: Aladár Gerevich, 28 vuotta (1932–1960).

Olympialaiset ja televisiointi – miten kisojen seuraaminen on muuttunut?

Aiemmin suomalaiskatsojat pääsivät nauttimaan olympialaisista täysin ilmaiseksi Ylen kanavilta, ja kisojen aikaan ruudussa pyöri lähes tauotta urheilua aamusta iltaan. Tämä muuttui merkittävästi Tokion vuoden 2021 olympialaisten kohdalla, jolloin kisojen jakeluoikeudet kokivat ison mullistuksen.

Yle solmi yhteistyösopimuksen Discoveryn kanssa, minkä seurauksena esimerkiksi Pyeongchangin 2018 talviolympialaiset, Tokion 2021 kesäkisat ja Pekingin 2022 talvikisat jaettiin katsottavaksi Ylen kanavien lisäksi TV5:lle ja Discoveryn suoratoistopalveluihin.

Muutos herätti paljon keskustelua suomalaisissa urheilun ystävissä – osa suhtautui siihen epäluuloisesti. Vaikka Discoveryn kanavilla näkyi osa otteluista ilmaiseksi, monet huippulajit, kuten jääkiekon ottelut Leijonia lukuun ottamatta, siirtyivät maksullisten palveluiden taakse.

Pariisin olympialaiset 2024 jatkavat samalla mallilla: televisiointioikeudet jakautuvat Ylen ja Discoveryn kesken, ja lähetykset tulevat tuttuun tapaan Ylen TV-kanaville, Yle Areenaan, TV5:lle ja Discoveryn suoratoistopalveluihin. Tämä yhteistuotantomalli kattaa sekä Pekingin 2022 talviolympialaiset että Pariisin 2024 kesäolympialaiset.

Usein kysytyt kysymykset olympialaisista

Missä on seuraavat talviolympialaiset 2026?

Vuoden 2026 talviolympialaiset järjestetään Italiassa, Milanon ja Cortina d’Ampezzon isännöiminä. Kisat pidetään helmikuussa, ja ne yhdistävät modernin suurkaupungin ja perinteiset alppilajit.

Missä seuraavat kesäolympialaiset pidetään 2028?

Los Angeles isännöi vuoden 2028 kesäolympialaisia. Kyseessä on kolmas kerta, kun kaupunki toimii kisaisäntänä – aiemmin kisat käytiin siellä vuosina 1932 ja 1984.

Montako maata osallistuu Pariisin olympialaisiin?

Vuoden 2024 Pariisin olympialaisiin osallistuu yli 200 maata, mikä tekee tapahtumasta yhden historian kansainvälisimmistä.

Missä maassa on eniten olympialaisia?

Yhdysvallat on sekä osallistunut että menestynyt eniten olympialaisissa. Se johtaa mitalitilastoa ylivoimaisesti muihin maihin verrattuna.

Missä seuraavat olympialaiset järjestetään 2032?

Vuoden 2032 kesäolympialaiset pidetään Brisbanessa, Australiassa. Kisat ovat maan kolmannet – aiemmin olympialaiset järjestettiin Sydneyssä (2000) ja Melbournessa (1956).

Missä talviolympialaiset järjestetään 2030?

Vuoden 2030 talvikisat järjestetään Ranskassa Alppien alueella. Ranska toimii isäntänä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1992 Albertvillen kisojen.

Missä seuraavat olympialaiset ovat 2036?

Virallista isäntäkaupunkia ei ole vielä vahvistettu, mutta Qatar on ollut esillä vahvana ehdokkaana vuoden 2036 kesäolympialaisten järjestäjäksi.

Missä järjestetään seuraavat kesä- ja talviolympialaiset?

Kesäolympialaiset pidetään Pariisissa vuonna 2024 ja Los Angelesissa 2028. Talviolympialaiset järjestetään Milanossa ja Cortinassa vuonna 2026 sekä Ranskassa vuonna 2030.

Missä vuoden 2026 talviparalympialaiset järjestetään?

Talviparalympialaiset pidetään Milanossa ja Cortinassa maaliskuussa 2026, samoissa kisapaikoissa kuin talviolympialaiset.

Missä olivat viimeisimmät talviolympialaiset?

Edelliset talvikisat järjestettiin vuonna 2022 Kiinan Pekingissä. Se oli ensimmäinen kaupunki, jossa on järjestetty sekä kesä- että talviolympialaiset.

Milloin on seuraavat hiihdon olympialaiset?

Hiihdon olympialajit kilpaillaan seuraavan kerran vuoden 2026 talvikisoissa Milanossa ja Cortinassa.

Missä on seuraavat kesäolympialaiset 2028?

Kesän 2028 olympialaiset järjestetään Los Angelesissa. Kisat alkavat poikkeuksellisesti jo heinäkuun puolivälissä.

Milloin on seuraavat olympialaiset jääkiekko?

Seuraava olympialaisten jääkiekkoturnaus pelataan vuoden 2026 talvikisoissa Milanossa ja Cortinassa. Miesten turnaus on jälleen yksi kisojen päätapahtumista.

Olympialaiset - historia, ohjelma, lajit, Milano–Cortina 2026

Italian 2026 talvikisojen ohjelma ja lajit

Sisältöluettelo

Olympialaisten rakenne – miten kisat etenevät alusta loppuun?

Avajaiset – kisojen virallinen käynnistys

Ensimmäiset kilpailupäivät – alkuerät ja lajien avaukset

Keskikisoja – finaalit, palkintojenjaot ja draamaa

Päättäjäiset – hyvästit olympiahengelle

Kisojen historia

Mikä on olympialaiset?

Mistä olympialaiset on saanut nimensä?

Antiikin Olympialaiset

Nykyaikaisten Olympialaisten synty – Pierre de Coubertinin visio

Olympialaisten kehitys – Miten kisat ovat muuttuneet?

Kuka saa osallistua? – Amatööreistä ammattilaisiin

Olympialaisten varjopuolet – Boikotit ja kiistat

Miten Olympialaisten isäntäkaupunki valitaan? – Prosessi pähkinänkuoressa

Kaikki olympialaiset

Kesäolympialaiset eli olympia kisat, jotka järjestetään kesäisin

Luettelo kesä olympiakisoista

Talviolympialaiset eli olympia kisat, jotka järjestetään talvisin

Luettelo talvi olympiakisoista

Olympialajit – Mitä lajeja olympialaisissa kilpaillaan?

Olympialajit kautta historian

Kesäolympialaiset

Poistuneet lajit kesäolympialaisista:

Talviolympialaiset

Poistuneet tai siirtyneet lajit talviolympialaisista:

Kokonaismäärät

Olympialaisten symbolit, merkitykset ja ikoninen olympialippu

Olympiarenkaat – viisi mannerta, yksi henki

Olympiatuli ja soihtu

Olympiavala

Olympialippu

Olympiamotto

Olympiahymni

Maskotti

Olympiamitalit

Olympialaisten mitalitilastot – Kuka on historian paras?

Menestyneimmät urheilijat – Mitalisateen kuninkaat ja kuningattaret

Kultamitalien ennätykset – Yksien kisojen tähdet

Uskomattomat saavutukset – Poikkeukselliset mitalirohmut

Mitalit sekä kesä- että talvikisoissa – Monilahjakkuudet

Ikimuistoiset ennätykset – Nuorimmat ja vanhimmat

Olympialaiset ja televisiointi – miten kisojen seuraaminen on muuttunut?

Usein kysytyt kysymykset olympialaisista

Missä on seuraavat talviolympialaiset 2026?

Missä seuraavat kesäolympialaiset pidetään 2028?

Montako maata osallistuu Pariisin olympialaisiin?

Missä maassa on eniten olympialaisia?

Missä seuraavat olympialaiset järjestetään 2032?

Missä talviolympialaiset järjestetään 2030?

Missä seuraavat olympialaiset ovat 2036?

Missä järjestetään seuraavat kesä- ja talviolympialaiset?

Missä vuoden 2026 talviparalympialaiset järjestetään?

Missä olivat viimeisimmät talviolympialaiset?

Milloin on seuraavat hiihdon olympialaiset?

Missä on seuraavat kesäolympialaiset 2028?

Milloin on seuraavat olympialaiset jääkiekko?